EXPATRIUM
Ulkomailla asuvan suomalaisen lehti
Ystävyys
ja välimatka
65
Talvi 2009
Nro
TIETOVUODOT YRITYKSISSÄ OMA NETTIKAUPPA KIELITAITO AVAA OVIA + Suomalaiset urheilijat ulkomailla LASTEN KESÄLEIRIT 2010 + Neuvontapalvelu BALETTI VEI MOSKOVAAN + Nimitysuutiset
TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?
Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi
Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
E X PA T R IUM
www.expatrium.fi
PÄÄKIRJOITUS
Rohkeutta muutoksiin
okaisella on halutessaan mahdollisuus tehdä suuriakin muutoksia omaan elämäänsä. New Yorkissa väitöskirjaa maailmankauppajärjestö WTO:n oikeusjärjestelmästä tekevän Tuula Mouhu-Youngin 11-vuotias Kristina-tytär valittiin yllättäen Moskovan Bolshoin balettiakatemiaan. Äidille oli itsestään selvää pakata väitöskirjamateriaali mukaan ja lähteä tyttären tueksi Moskovaan. Puoliso jäi Manhattanin kotiin. Mouhu-Youngin perhe katsoo että kun opiskelu maailman maineikkaimmassa balettiakatemiassa tuli mahdolliseksi, siihen myös tartutaan tosissaan (s. 48-53). *** Nimitysuutiset ovat mielenkiintoista luettavaa. Ne kaikki kertovat uusista mahdollisuuksista ja muutoksista. Nimitysuutisten henkilöhaastatteluissa päästään pintaa syvemmälle. Elämän suola ovat kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa. Osa niistä tuo energiaa loppupäiväksi, osa jää vaikuttamaan koko elämän ajaksi. EU:n Irakin projektiin vankila-asioiden asiantuntijaksi pestattu Sonja Kurtén-Vainion elämää ovat rikastuttaneet toiset ihmiset. Teiden risteäminen hetkeksi tuntemattoman irakilaismiehen kanssa 70-luvulla on juuri nyt tullut hänelle ajankohtaiseksi. Siitä lisää sivulla 68. Pitkän kansainvälisen uran Koneen palveluksessa tehnyt koneinsinööri Matti Jyrkinen keskusteli toimittaja Satu Rämön kanssa siirtymisestään yrittäjäksi kevythissien pariin Suomeen. Monessa expathuushollissa tätä pidetään varmasti rohkeana siirtona. Jyrkiselle siihen antoi mahdollisuuden monipuolinen työkokemus, mutta myös haave yrittäjyydestä. Arvokkaan lisän kevythissejä markkinoivaan yritykseen tuovat uudelle yrittäjälle henkilökohtaisen elämän kokemukset. Kevythissit auttavat pyörätuolilla liikkuvia ja siitä Jyrkisen perheessä on kokemusta (s. 72). Entinen show-tanssija ja lastenhoitaja Katja Hakkarainen perusti Britanniaan nettikaupan. Mo-
J
tiivina oli halu yrittäjyyteen ja työhön, jossa itse viihtyisi. Idea nettikaupan tuotteista syntyi oman kokemuksen myötä. Lastenhoitaja oli huomannut että brittiperheistä puuttui yhtä sun toista, joita Nordic Kids -nettikaupassa onkin nyt myytävänä. Toimittaja Laura Linkomiehen jutussa (s. 22-24) on hyviä vinkkejä kaikille, joilla on nettikaupan perustaminen aktiivisesti mielessä. *** Tulitko ennen ulkomaille muuttoa ajatelleeksi, miten sen kokevat ne kaikkein läheisimmät ystäväsi? Heidän elämänsä on nimittäin muuton myötä myös muuttunut. Toimittaja Mirva Lempiäinen jututti (s. 42-47) koko joukon ihmisiä, joiden rakas ystävä oli lähtenyt toiseen maahan. Heillä on hyviä neuvoja siihen miten erosta alkushokin jälkeen selviää. Positiivista asiassa on se, että ystävyys säilyy välimatkasta huolimatta. ***
"Tulitko ennen ulkomaille muuttoa ajatelleeksi, miten sen kokevat ne kaikkein läheisimmät ystäväsi? Heidän elämänsä on nimittäin muuton myötä myös muuttunut."
Neuvontapalvelupalstalle on tullut runsaasti hyviä ja hankalia sekä ajankohtaisia kysymyksiä. Toimitus pyrkii aina löytämään niihin vastaajiksi alan parhaat mahdolliset asiantuntijat. Jotta vastaukset palvelisivat muitakin kuin kysyjiä, pyydämme asiantuntijoita vastaamaan laveammin kuin muuten olisi tarpeen. Ajankohtaisimpia aiheita ovat sikainfluenssarokotus ja sen saatavuus niin asuinmaassa kuin Suomessa käynnin aikanakin. Tästä lisää s. 61-67. Mielenkiintoisia lukuhetkiä, missä sitten oletkin!
Anna Iskala anna.iskala@expatrium.fi
EXPATRIUM 65
3
TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?
Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi
Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
E X PA T R IUM
www.expatrium.fi
tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
SISÄLTÖ
E X PA T R IUM
www.expatrium.fi
NRO 65 n 2009
Tämän numeron kirjoittajat
Anneli Lukka opiskeli toimittajaksi Tampereen yliopistossa mutta muutti pian sydänsiirtolaisena Kanadaan. Rakkaus ei kestänyt, mutta Anneli jäi Montréaliin. Hän toimii torontolaisen Vapaan Sanan toimittajana ja avustaa myös lehtiä Suomessa. Töiden lomassa Anneli hankki maisterin paperit informatiikasta Montréalin McGillin yliopistosta. Pitkän kirjastouran kohokohta oli hänen Kiinan Shenyangin lääketieteellisessä yliopistossa pitämänsä luettelointikurssi. Sen päätyttyä Anneli matkusteli maassa ja matkasi sieltä vielä Suomeen junalla Siperian halki. Jätettyään kirjaston Anneli muutti pieneen omenatarhojen täyttämään maalaiskylään Montréalin lähistölle, missä hän elää mahdollisimman luonnonmukaista elämää kasvattamalla vihanneksia isolla kasvimaallaan. Hän kirjoittaa montrealinsuomalaisten kulttuurielämästä Vapaaseen Sanaan ja kokoaa lehden kuukausittain ilmestyvää ruokapalstaa. Annelin käsialaa ovat myös Montréalin ja sen ympäristön suomalaisten viikottaiset sähköiset uutiskirjeet. Kirjoittamisen lisäksi Anneli on sanojensa mukaan repsahtanut valokuvaamiseen. Sivuille 76-81 Anneli Lukka kokosi jutun elämisestä Montréalissa. Michael Perukangas sai Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta maisterin paperit keväällä 1998, pääaineenaan sosiologia. Nyt hänellä on työn alla kaupunkitutkimuksen väitöskirja. Työkokemusta Michael on saanut julkisen hallinnon pätkäviroissa, freelance-tutkijana ja -opettajana. Michael on myös kansalaisaktivisti. Hänen tärkein tähänastinen elämäntyönsä liittyy Helsingin Keskuspuiston ja muiden kaupunkimetsien virkistyskäytön puolustamiseen. Tämä on poikinut hänelle muutaman mutkan kautta yhden työpaikan, kuntavaaliehdokkuuden ja väitöskirjan aiheenkin. Michaelin elämään antavat sisältöä luonnonsuojelun lisäksi urheilu ja kulttuuri: juokseminen, uinti, kuntosalilla käynti ja jalkapallo - West Ham United sekä musiikki, elokuvat ja valokuvaus. Reilun kahden vuoden ajan Michael Perukangas on ollut kahden maan ja kaupungin asukas. Vaikka puolison työ vei hänet Norjaan, ei etabloitumista Osloon ole helpottanut vaikeus katkaista napanuoraa ystävistä, jotka hän kokee perheekseen, ja Helsingistä, joka on hänen rakastettunsa. Avioero vie hänet pysyvämmin takaisin Suomeen, mutta Michael jatkaa edelleen kahden maan ja kaupungin miehenä. Michael kirjoitti pakinatyyppisen jutun työnhakemisesta Norjassa rekrytointiyritysten ja rekrytointiportaalien viidakossa (s. 2829). Samoihin ilmiöihin niiden parissa saattaa törmätä muissakin maissa.
Nettikauppaa yli rajojen. (s. 22-24)
Ystävyys kestää välimatkan. (s. 42-47)
3
Pääkirjoitus. Toimitus.
AJASSA 9 Me suomalaiset. Ajankohtaista. 14 Tilastoja 16 Suomalaiset nimi- ja liputuspäivät tammi-maaliskuussa 2010. URA ULKOMAILLA 17 Miehemme maailmalla. Digiekspertti Jussi Luukkosen buddhalainen päivä UudessaSeelannissa. Helen Moster 22 Alan töissä. Katja Hakkarainen perusti nettikaupan Britanniaan. Laura Linkomies 25 Tietovuodot kasvavat yrityksistä. Nyt tarvitaan hyviä neuvoja. Satu Rämö 28 Rekrytointifirmat tukipalveluita vai loisia? Michael Perukangas
SUOMALAISUUS 39 Äidinkieli 40 Suomalaiskuulumisia maailmalta. IHMISSUHTEET 42 Kun kaveri muuttaa muille maille, kestääkö ystävyys? Mirva Lempiäinen KOULUTUS 48 Baletti vei perheen Moskovaan. Mirva Lempiäinen 54 Lasten kesäleireillä kartutetaan suomen kielen taitoja. Taina Kasso KULTTUURI 56 Kulttuurielämän uutisia. 59 Kotimainen musiikki lautasella. 60 Kotimaiset elokuvat dvd-versioina. 61 Äidinkieli. Helen Moster
VAPAA-AIKA 30 Kielen päällä. Uuden kielen opettelu NEUVONTAPALVELU vaatii työtä, mutta antaa niin 61 Neuvontapalvelu. Lukijat paljon. Satu Rämö kysyvät, asiantuntijat vastaavat. 34 Juhla se on, niin verraton! Ulkosuomalainen viettää perinteisiä juhlia ja omaksuu myös uusia. Helen Moster
EXPATRIUM 65
5
SISÄLTÖ TUNNISTE
Neuvontapalvelu: rokotuksista verotukseen . (s. 61-67) MUUT 68 Nimitysuutiset. Ulkomaille muutavat ja maailmalta palaavat suomalaiset. Henkilökuvissa EU:n virkamieheksi Belgiaan Irak-koulutusoperaatioon vankila-asioiden asiantuntijaksi nimitetty VTT Sonja Kurtén-Vainio sekä TUNNETKO JO Suomeen palanneet Fordilla pitkän SUOSITUN EXPATRIUM uran tehnyt ekonomi Markku UUTISKIRJEEN? Arovaara, joka muutti Irlannista Lehden tilaajana saat yrityksen tehtäviin sen Suomeen ja Koneen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. komennuksilla maailmaa Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi kiertänyt ja
Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
Montréal on myös eurooppalainen. (s. 76-81)
Exp._1/1 ilmoitukset.fh9 16.9.2005 16:42 Page 2
74 75
viimeksi Saudi-Arabiassa työsken- 76 nellyt koneinsinööri Matti Jyrkinen, joka nimitettiin Suomeen Hissipörssi Oy:n toimitusjohtajaksi ja samalla osakkaaksi. 82 Urheilijapörssi. Ammattilaisurheilijoiden siirrot. Keihäsvalmentaja Esa Utriainen nostaa Britannian keihäät nousuun. Satu Rämö
Kaupunkibudjetti. Montréal on niin kosmopoliitti ja kuitenkin niin nurkkapatrioottinen. Anneli Tukia Viestejä maailmalta. Maailma 1800-lukulaisten silmin. Mia Konu
E X PA T R IUM
www.expatrium.fi Ulkomailla asuvan suomalaisen lehti 16. vuosikerta ISSN 1458-0047
Ulkoasu Vera Säilä Graafinen Palvelu Q-tamo Toimitus Syksy Media Oy PL 557, FI-00101 Helsinki Copyright Lehden sisältöä ei saa kopioida tai jäljentää tai lainata edes osittain ilman päätoimittajan antamaa kirjallista ja nimenomaista suostumusta. Kaikkien Expatriumin julkaisujen kopiointi on kielletty myös Kopioston valokopiointiluvan hankkineilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Expatrium.fi Expatriumin tilaajat saavat täyden käyttöoikeuden Expatrium.fi-verkkopalveluumme. Tilaajan tulee itse rekisteröityä palvelun käyttäjäksi. Verkkopalvelun kautta on myös tilattavissa 10 kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen uutiskirje. Expatrium Expatrium on sitoutumaton, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä ulkomailla asuvan suomalaisen erikoislehti, jolla on lukijoita yli 100 maassa. Lehti ei vastaa artikkeleissa
PL 557, FI-00101 Helsinki Puh. +358-9-654141 Fax +358-9-6224421 info@expatrium.fi www.expatrium.fi Päätoimittaja Anna Iskala Puh. +358-40-5116434 Fax +358-42-5116434 anna.iskala@expatrium.fi Tämän numeron kirjoittajat ja kuvaajat Jami Granström, Chikako Harada, Harri Hinkka, Taina Kasso, Mia Konu, Mirva Lempiäinen, Laura Linkomies, Jussi Luukkonen, Taeko Luukkonen-Kametaka, Kerttu Malinen, Tuomo Manninen, Helen Moster, Jolle Onnismaa, Satu Rämö, Michael Perukangas, Miikka Pirinen, Chris Said, Anneli Tukia sekä FS Film Oy, Ministère du tourisme du Québec, Puolustusvoimat, Suomen rakennustaiteen museo ja Tiedekeskus Heureka, ellei artikkelin tai kuvan yhteydessä ole toisin mainittu.
olevista virheistä lukijalle aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kaikki ilmoituksia koskevat huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa lehden julkaisemisesta. Tilaukset Expatriumin jatkuva säästötilaus maksaa postituskuluineen kaikkialle maailmaan 50 euroa (4 nroa, 12 kk) tai 90 euroa (8 nroa, 24 kk). Ulkomailla asuva tilaaja voi tilata lahjaksi yksityishenkilölle yhteen osoitteeseen Suomessa Expatriumin erikoishintaan 25 euroa (4 nroa, 12 kk). Tilaukset voi tehdä sähköpostitse tai postitse tai tästä lehdestä löytyvällä tilauskortilla. Tilaukseen kuuluu täysi käyttöoikeus Expatrium.fi-verkkopalveluun koko tilausjakson ajaksi sekä mahdollisuus tilata verkkopalvelun kautta sähköinen uutiskirje (10 nroa, 12 kk) Tilaus alkaa aina seuraavaksi ilmestyvästä numerosta, ellei asiakas toisin halua. Tilaus astuu voimaan vasta tilausmaksun suorituksen jälkeen. Tilauspalvelun yhteystiedot: Expatrium/Tilauspalvelu PL 557, FI-00101 Helsinki
puh. +358-9-654141 fax +358-9-6224421 sähköposti: tilaukset@expatrium.fi Osoitteenmuutokset Ilmoita tilauspalvelullemme kirjallisesti uusi osoitteesi, vanha osoitteesi sekä muutoksen voimaantulopäivä. Tilauspalvelun yhteystiedot edellä. Ilmoitusmyynti Puh. +358-400-420861 Fax +358-9-6224421 Email: media@expatrium.fi Seuraava Expatrium Expatriumin nro 66 ilmestyy maaliskuussa 2010. Siihen tarkoitetun ilmoitusmateriaalin viimeinen jättöpäivä on 8.3.2010. Toimitusosoite on Expatrium/Ilmoitukset, PL 557, 00101 Helsinki tai sähköposti: media@ expatrium.fi.
6
EXPATRIUM 65
Monta hyvää syytä tilata Expatrium HONGKONG NEW YOKRK
AMSTERDAM PARIIS
TIRANA
Ulkomailla asuvana suomalaisena kuulut siihen pieneen joukkoon, jonka on hyvä tietää itseään koskevista yhteiskunnan ja yritysten pelisäännöistä tavallista enemmän. Poikkeaahan jo verotuksesi Suomessa asuvasta kansalaisesta samoin kuin yllättävän moni muukin elämääsi olennaisesti koskettava säännös, joista on hyödyllistä olla tietoinen.
maassa kohtaamaan. Voit ottaa muiden kokemuksista opiksesi. Kaikkea ei kannata opetella kantapään kautta! 3. Expatrium tuo johtavat asiantuntijat ulottuvillesi. Expatriumin kirjoittajien joukosta löytyvät parhaat asiantuntijat Suomesta ja maailmalta. Saat arvokkaita vihjeitä, ideoita ja ohjeita elämäsi, taloutesi, verotuksesi ja urasi suunnitteluun. Kaikki artikkelit on lisäksi tehty yksinoikeudella juuri Expatriumia varten. Vastaavaa tietoa ei siis löydy muualta! 4. Expatrium tutustuttaa sinut muihin ulkomailla asuviin suomalaisiin. Expatrium-lehdestä löydät suuren määrän mielenkiintoisia klubeja, yhteisöjä ja ihmisiä eri maista. Näiden joukossa voi olla uusia tuttavuuksia, jotka asuvat kanssasi samassa maassa. Voit myös löytää uudestaan vanhoja tuttuja, joista luet Expatriumista. Expatriumin avulla löydät muut expatriaatit! 5. Expatrium opastaa ja neuvoo. Kerromme myös mistä löydät tarvitsemasi palvelun tai tuotteen. Esittelemme uusia expatriaateille suunnattuja palveluita. Vertailemme ja arvioimme jo olemassa olevia. Varoitamme, mutta myös kehumme, kun siihen on aihetta! 1. Expatrium on tehty juuri Sinulle, ulkomailla asuvalle suomalaiselle. Suodatamme ja järjestämme tiedontulvan siten, että se palvelee juuri Sinun tarpeitasi. Tutkimme, vertaamme, haastattelemme ja kysymme juuri niitä asioita, joihin tiedämme suomalaisen expatriaatin tarvitsevan vastauksia. Yli 10 vuoden kokemuksella tiedämme, mitkä jutut hyödyntävät lukijoitamme parhaiten!
E X P A T R I UM
BERLIINI NAIRO MONAC
KUWAIT
2. Expatriumista löydät muiden expatriaattien kokemuksia: maailmalta, viranomaisista, yrityksistä, urasta, perheestä, lapsista ulkomailla ja erilaisista sosiaalisista verkostoista. Siis kaikista niistä arjen pulmista, joita joutuu vieraassa
BERL
LAOS
MADRID
MONTE
SINGAPORE
Expatrium-lehden tilaukseen kuuluvat täysi käyttöoikeus Expatrium.fi-verkkopalveluun, sen keskusteluklubille, ilmoitustauluille, hakemistoihin ja hyötyartikkeleihin. Lisäksi se sisältää mahdollisuuden tilata 10 kertaa vuodessa ilmestyvän sähköisen uutiskirjeen. Expatriumin tilaushinta on postituskuluineen kaikkialle maailmaan 50 euroa (4 nroa/12 kk) tai 90 euroa (8 nroa/24 kk). Tilaukset verkkosivujen kautta www. expatrium.fi tai seuraavalta sivulta löytyvällä tilauskortilla.
SINGA
H
B
LUOTTOKORTILLA MAKSAVA TÄYTTÄÄ NÄMÄ TIEDOT
TILAUSKORTTI
Tilaan Expatriumin säästötilauksena* 1 vuodeksi 50 euroa (4 nroa/12 kk) vuodeksi 90 euroa (8 nroa/24 kk) 2 Tilaus alkaa seuraavaksi ilmestyvästä numerosta.
Kortinhaltijan nimi Visa Kortin numero Eurocard Mastercard
Palauta tilauksesi osoitteella:
Olen Expatriumin tilaaja ja haluan tilata Expatriumin Suomessa asuvalle yksityishenkilölle säästötilauksena* erikoishintaan 25 euroa (4 nroa/12 kk) Kaikki hinnat sisältävät alv:n ja postituskulut kaikkialle maailmaan. *Tilaus jatkuu automaattisesti tämän tilausjakson jälkeen, mutta saan Expatriumin tilauspalvelulta hyvissä ajoin tiedon tilausjakson päättymisestä, jolloin minulle jää aikaa joko katkaista tilaus tai jatkaa sitä.
|____|____|____|____| |____|____|____|____| |____|____|____|____| |____|____|____|____|
Kortin tunniste |____|____|____|
(Kolminumeroinen tunniste ovat kortin kääntöpuolelta allekirjoitus-paneelista löytyvän numerosarjan kolme viimeistä numeroa)
Voimassaoloaika (kk, vv) |____|____| |____|____|
Ohjeet
1. Jos maksat tilauksesi luottokortilla, täytä luottokorttimaksutiedot laskutusosoitteen sijasta. 2. Täytä kaikki pyydetyt tiedot huolellisesti, sillä luottokorttiyhtiö ei hyväksy puutteellisesti täytettyjä lomakkeita. 3. Turvallisuusohje: palauta luottokorttisi tiedot sisältävä lomake joko faksilla tai suljetussa kirjekuoressa.
Laskun loppusumma Allekirjoitus
euroa Päiväys
Expatrium Tilauspalvelu PL 557 FI-00101 Helsinki Finland
TILAUSOSOITE, JOHON LEHTI LÄHETETÄÄN
LASKUTUSOSOITE, JOS HALUAT LASKUN ERI OSOITTEESEEN KUIN LEHDEN
Fax +358-9-6224421 tilaukset@expatrium.fi
Nimi Yritys Postiosoite
Nimi Yritys Postiosoite
Postinumero Postitoimipaikka Maa Email
Postinumero Postitoimipaikka Maa Email
AJASSA HYVÄ TIETÄÄ
Palstalle kootaan ajankohtaisia uutisia ja ilmiöitä, joille on ulkomailla asuvalle varmasti käyttöä.
ME SUOMALAISET
Mainoslauseita vuosien varrelta
Fairy pitää kätenne niin poskenpehmeinä. Se on hellävaraisinta.
Apua isyyteen ilman rajoja
Uudet säännökset turvaavat Suomeen muuttavien perheenjäsenten isä-lapsi suhteen oikeudellisen (rekisteröinnit, tunnustamiset ja tuomioistuinten päätökset) pysyvyyden Suomeen muutosta huolimatta ja ilman erillistä vahvistusta, mikäli asia on ulkomailla laillistettu. Suomen viranomaiset eivät kuitenkaan välttämättä tunnusta ulkomaista ratkaisua, jos oikeudenkäyntimenettelyissä on ollut merkittäviä puutteita tai ratkaisu on vastoin suomalaisen oikeusjärjestyksen perusteita. Uudet säännökset helpottavat myös Suomessa asuvien mahdollisuutta hoitaa suomalaisten viranomaisten välityksellä mahdollisia kansainvälisiä isyyskysymyksiä asui isä sitten Suomessa tai ulkomailla. Myös Suomessa asuva isä saa apua Suomen viranomaisilta ulkomailla asuvan lapsen tunnustamiseen. Palvelut ovat rajoitetusti tarjolla ulkomailla asuville Suomen kansalaisille, mikäli he eivät voi hoitaa asiaansa asuinmaassaan.
Mitäs me pantiin leivälle ennenkuin oli... Flooraa? Miehiin menevä, naisiin tehoava - Ajax-pastilli Leipää hyvän leivän päälle, leipää hyvän leivän päälle, leipää hyvän leivän päälle, LEIVÄN PÄÄLLE LEIPÄÄ..." Jos Hermannista leipä paranoo, se ei oo leipää, se on hunajoo. Tilaa vielä yhdelle joka käyttää Rexonaa. Andy räjäyttää lian pois. Pennit miljoonaksi, veikkaus on joka viikko, palautuspäivä keskiviikko. Tännän ostetan, halvan maukasta lakritsaa, tännän ostetan Halvan maukasta lakritsaaaa! Leijona, hyvä leijona, hyvän tuulen antaja, maukas leijona. Salaman nopeaa on Spick & Span! Mr.Proper puhdistaa, peilikirkkaaks pinnat saa! Risella, Risella, Suomen suosituin riisi on Risella! Sinäkö se oot? Niin monen vuoden jälkeen muistatko mua?
Romanikieli häviämässä
Suomen 13 000 romaniyhteisöön kuuluvasta kaksi kolmasosaa ei osaa hyvin romanikieltä. Kieli on vaarassa hävitä, sillä se on säilynyt tähän asti pääasiassa puhuttuna ja nykyisin yhä harvemmat jatkavat sen käyttöä. Yhdistyneiden Kansakuntien kulttuurijärjestö Unescon mukaan kieli katsotaan uhanalaiseksi, mikäli yhteisöstä alle puolet käyttää sitä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen romanikielen lautakunta on nyt laatinut kielipoliittisen ohjelman, jonka avulla pyritään parantamaan romanikielen asemaa Suomessa. Ohjelmassa pyritään siihen, että romanikoululaiset saisivat mahdollisuuden romanikielen opiskeluun, ja että se sisällytettäisiin myös lukio-opetukseen. Kielipoliittinen ohjelma pyrkii saamaan romanikieliset uutislähetykset sekä muita ohjelmia televisioon.
Lentävän lasillinen maksulliseksi
Finnair liittyi niiden lentoyhtiöiden joukkoon, joiden lentoemännät ja stuertit eivät kanna turistiluokassa ilmaisia alkoholijuomia Euroopan lennoillaan. Finnairin viini maksaa jatkossa viisi euroa, saman verran kuohuviini ja väkevät juomat ovat maksaneet jo aiemmin. Bisnesluokassa kaikkia juomia saa vanhaan tapaan veloituksetta niin Euroopan kuin mannertenvälisilläkin reiteillä, mutta ei edelleenkään Suomen sisäisillä lennoilla. Karvalakkipuolella istuvat pitkämatkalaiset saavat alkoholipitoisia juomia jatkossakin ilmaiseksi.
..niin hyvää ettei sanotuksi saa. Mehukatti se on ihan Matti, Mehukatti! Pane Mummia kainaloon! Yllätä vaimosi, tee se Wuorion matolla! Ajax- RÄJÄYTTÄÄ lian pois! Hanki taloon Neljä Kaksi, pistä rotat matalaksi. Raid tappaa talossa ja puutarhassa. Älä koskaan sano Chiquitaa vain banaaniksi! Del Monte-mies sanoi kyllä! Tiikeri tankkiin! Peffasta istuu, reisistä svengaa. Nököhampaalla on nyt mukava olo, puhdas on jokainen hampaankolo -Dent´s Fluor.
EXPATRIUM 65
9
AJASSA
ME SUOMALAISET
Uusia yhdyssanoja
Oksennuspussilakana Ehkäisyvaahtosammutin Lihapullapitko Läpikulkukauppias Polttopullonpalautus Räkänokkasiili Silitysrautakanki Syöksyhammaskeiju Tilausajokoira Tunnearvopaperi Aataminomenamehu Aikapommikone Alapäämies Alkueläintarha Asuntokeskushyökkääjä Eläinkoeviikko Etunojatuoli Hajaäänihuulet Hieromasauvakävely Infrapunaviini Jääkaappihomo Kapakalakukko Keskiarvomaailma Koirarotukissa Kassakonekivääri Kilometripylväspyhimys Kirkkoväkiviina Kuperkeikkabussi Lasisilmäpeli Leukaperäpukama Lasivillahousut Likinäkötorni Lähimuistitikku Matkalipputanko Muovipussieläin Miinakenttäkeittiö Monopoliitikko Nakurantasipi Napajääpuikko Natsisika-nauta Nenäontelokasvi Nippelitietoverkko Oksennuspussikenguru Osakeantilooppi Painajaisunilääke Pakkosyöttökumpu Pintaliito-orava Pohjakerroshampurilainen Pseudotietokone Pyhäinjäännöserä Roskapankkiautomaatti Räkänaurulokki Sappikivikirkko Selkäsaunakalja Siemennestekaasu Siirtolavatanssit Sumuvalopää Syrjähyppynaru
Kriisitehtäviin palkankorotus
Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä olevien palkkoja on korotettu. Myös henkilöstön vakuutusturvaa parannetaan ottaen huomioon mahdollisuudet henkilöstön perheiden ja omaisten tukemiseen. Kriisinhallintaan on ollut entistä vaikeampaa rekrytoida pätevää henkilökuntaa ja hakijoiden määrä on laskenut tasaisesti. Palkankorotusten toivotaan houkuttelevan väkeä tehtäviin ja näin helpottamaan palkkaamista. Kriisinhallintatehtävissä olevan vähimmäiskuukausipalkka on
vaativuusluokka 1:ssä nyt 2000 euroa (korotusta noin 250 e). Myös vaativuusluokissa 2 ja 3 olevien palkkoja tarkistettiin. Muissa vaativuusluokissa työskentelevien palkkoja on tarkistettu valtion yleiskorotuksella. Marraskuun loppuun mennessä kriisinhallintatehtäviin haki 2000 henkeä. Määrä on 500 henkeä enemmän kuin koko edellisenä vuonna. Palkankorotuksen lisäksi väkeä on houkuteltu rekrytointikampanjoilla. 520 suomalaista on tällä hetkellä maailmalla yhdeksässä eri operaatiossa.
Valokuvauskilpailu, Afganistan. Joni Huuhtanen: Joukkueenjohtaja. Elokuu 2009
KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT
Suomen edustustoista tehokkaita
Ulkoministeriö on tehnyt kattavan selvityksen siitä, miten edustustojen tarjoamat palvelut tällä hetkellä vastaavat niin viranomaisten, kansalaisten kuin elinkeinoelämänkin odotuksia. Selvityksen päämääränä on kehittää edustustojen palveluita siten, että etenkin lakisääteiset kansalaispalvelut pystyttäisiin hoitamaan tehokkaasti. Selvää on, että valtionhallinnon supistukset eivät voi olla vaikuttamatta edustustojen toimintoihin. Edustustoverkoston kustannukset ovat tällä hetkellä kaksi kolmasosaa koko ulkoasiainhallinnon toimintamenoista, mutta kustannukset jatkavat kasvuaan. Selvityksestä käy ilmi että edustustojen toimintaa tulee entisestään tehostaa, mutta sen tehtäviä tulee myös laittaa tärkeysjärjestykseen.
Luottotietoihin muutoksia
Uuden lainmuutoksen ansiosta ne, jotka edellisessä lamassa ylivelkaantuivat ja saivat maksuhäiriömerkinnän luottotietoihinsa, saavat puhtaat paperit heti kun velka on lopullisesti vanhentunut. Aiemmin maksuhäiriömerkintä on säilynyt vuosiakin sen jälkeen kun velka on jo todettu vanhentuneeksi tai ulosotto on lopetettu. Eduskunta on myös päättänyt, että jos palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta ulos otetaan pitkäkestoisesti, jolla tarkoitetaan yli 18 kuukauden ajan kahden vuoden aikana, tulee tästä merkintä velallisen luottotietoihin.
10
EXPATRIUM 65
AJASSA
Kuulunko Suomen sosiaaliturvaan?
Jokainen, joka epäilee kuulumistaan Suomen sosiaaliturvaan, voi tarkistaa asian itse. Kelan verkkosivujen asiointipalvelusta voi tsekata myös päivämäärät, milloin on tipahtanut Suomen sosiaaliturvan ulkopuolelle ja milloin on taas otettu siihen takaisin. Asiointipalvelusta löytyy myös sosiaaliturvaa koskeva mahdollinen kirjeenvaihto asiakkaan ja Kelan välillä. Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat pääsääntöisesti opiskelijat sekä Suomesta lähetetyt työntekijät perheineen, vaikka he asuvatkin ulkomailla. Sosiaaliturva yleensä päättyy, jos siirtyy työskentelemään ulkomailla paikallisella sopimuksella. Sosiaaliturvastatuksen tarkistaminen onnistuu joko suomalaisen pankin verkkotunnuksilla tai suomalaisella sähköisellä henkilökortilla. Jos omissa tiedoissa on virhe, kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan. Lisätietoa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta: http://www.kela.fi ->Maasta- ja maahanmuutto ->Asioi verkossa
Lennon viivästymisestä riihikuivaa
Euroopassa lentomatkustajan kuluttajaoikeudet sen kuin paranevat. EY-tuomioistuin on antanut tuomion, jonka mukaan lentomatkustaja voi saada lentoyhtiöltä kiinteän 250-600 euron korvauksen jo kolmen tunnin myöhästymisestä. Korvauksen saa vain siinä tapauksessa, että alkuperäinen lento vaihtuu uuteen. Korvausta ei makseta, mikäli viivästymisen ovat aiheuttaneet poikkeukselliset olosuhteet, joihin tekniset viat eivät kuulu. Tähän saakka lentoyhtiöt on velvoitettu tarjoamaan aterioita ja virvokkeita ja pidemmistä viivästyksistä hotellimajoituksen ja kuljetukset hotelliin.
ME SUOMALAISET
Viikonlopun juomavalikoima 746 SINOLI Runsasvärinen, voimakasmakuinen ja makea. Roteva, kehittynyt ja tuore aromi, viipyilevä jälkimaku. Tuoksu hunajainen ja kukkea. Valmistettu Siltasaaren seudulla. Pullotuksessa suuria eroja. Vuoden -87 elokuun lopun erä kovahko, runsashappoinen ja maku väsynyt. Sokeria n.20 g/l. (31,5 p-%, 38 t-%) 545 EAU DE COLOGNE Ranskalainen pullote. Yleistyypiltään keveä, helmeilevä ja ohut. V.D.Q.S-laatua. Pehmeä ja notkea, suhteellisen vähän parkkihappoja, runsaasti glyserolia ja alhainen happopitoisuus. Harmoninen ja sopusuhtainen. Suositellaan yleisjuomana läpi koko kankkusen, erityisesti oksentelun jälkeen. Côte de Beaune. (11 p-%, 13 t-%) 737 OKSALAKKA Blended straight. Maku hapanimelä, tuoksu kevyesti äitelä. Maustettu uutteilla ja tisleillä. Voimakas aromi, hivenen kellertävä, suhteellisen neutraali, mutta luonteeltaan jyrkkä. Lattea jälkimaku. Voidaan nauttia kuivana, mutta yleisin tapa on nauttia grogina tinnerin kanssa. Kolmen leijonan oksalakka (väh. 3 viikkoa kypsytetty muovitynnyrissä). (36 p-%, 43 t-%) 111 TALOUSSPRII Tuore, puolikuiva, runsashappoinen ja vetreä. Impregnoimalla valmistettu hyväarominen, täyteläinen ja pehmeä pullote. Beerenauslese. Puhdas selväpiirteinen ja kirkas. Suositellaan tarjoiltavaksi jäähdytettynä ja dekantoituna kalan, riistan tai juuston kera. Sokeria n. 10 g/l. Vouvray a.c (23,5 p-%, 33 t-%) 667 AIRFIX Väritön, hieman pehmeä, mutta samalla tunkkainen. Aromiltaan voimakas ja rohkea. Tahmeahko ja laimennettuna sameneva. D.O.M. (Deo Optimo Maximo). Lajityyppinä brittiläinen. Vuoden -87 satomäärältään keskinkertaista hieman pienempi, laadultaan suhteellisen hyvä. Pullotteet terveitä, melko runsashappoisia ja kypsiä. (29,5 p-%, 41 t-%) 928 MASINOL Aromi jankuttava, lässyttävä ja maku jahkaava. Yleistyypiltään vetelä ja epäsiisti. Jälkimaku loikkiva ja väyrysmäinen. Pullotus ruusuinen, mähnäinen ja blösö. Kypsytetty avotulella ilman käsiä. Viljelyalueet Seinäjoki ja Ivalo. Apporea/Vino de coloria. Sokeria n. 25 g/l. (33,5 p-%,42,5 t-%)
Verojen maksamisen haasteet
PricewaterhouseCoopersin ja Maailmanpankin tekemässä Paying Taxes 2010 kansainvälisessä verotutkimuksessa mitattiin verojen maksamisen helppoutta 183 kansantaloudessa arvioimalla sitä hallinnon vievää työmäärää joka yritykselle syntyy niiden noudattaessa verosäännöksiä. Tutkimuksessa laskettiin myös yritysten verojen osuus tuloksesta ennen veroja. Viiden menneen vuoden aikana on 104 valtiossa tehty 171 verouudistusta. 20 maata alensi yhteisöverokantaa ja 18 maata yksinkertaisti verojen maksamisen prosesseja. Keskimäärin yrityksellä on 31 verojen maksutapahtumaa vuoden aikana ja verojen laskemiseen ja maksamiseen yritys käytti keskimäärin 286 tuntia. Vuoden 2009 tutkimuksessa Suomi on sijalla 71 ja vuonna 2008 sijalla 97. Tanska on sijalla 13, Norja 17, Viro 38 ja Ruotsi 42. Suomen sijoitusta huonontaa yritysten kokonaisveroaste, jossa yritysverotuksen lisäksi huomioidaan työvoimakustannusten sivukulut, jotka ovat korkeat. Tutkimus löytyy täältä: www.pwc.com/payingtaxes
Kännyäänet harvenevat
Jos sinulla on Elisan tai Saunalahden operaattoreiden suomalainen kännykkäliittymä ja olet ollut aikeissa ladata siihen uuden soittoäänen, turha toivo. Elisa-konserni lopettaa neljä vuotta markkinoilla olleen tunnari-palvelun sen vähäisen kysynnän vuoksi. Jatkossa Elisan ja Saunalahden kännykät soivat perinteisillä hälytysäänillä.
EXPATRIUM 65
11
AJASSA
ME SUOMALAISET
Koululaisten sanaselityksiä
Anoppi - isän vihollinen - ilkee tyyppi - isän paras kaveri - kirkossa puhuu anoppi - miehen vaimon isomummo - siltä oppii asioita - kirkon pomo - on sellainen, mikä on autossa - miespoliisi - vanha ukko, jonka lapsi on mennyt naimisiin - mummo, joka tunkee "tietoisuutensa" joka paikkaan Häpeäpilkku - iso näppylä jota häpeää, eli finni - vaatteissa oleva tahra, joka on häpeäksi - pilkku, joka kirjoitetaan aina väärin - se on jalkapallossa vapaapotkun toinen nimi - jos aikuinen tekee väärin ja lapset ottavat mallia - mustelma - ruma hienossa kohdassa - luokan keskeinen ilkimys Inhimillinen - kun käyttäytyy niinkuin ihminen - on pienpiirteinen tai suurpiirteinen - kostonhimoinen - jotain ihmeellistä on tapahtunut - ottaa vierailla ruokapöydästä vähemmän kuin kotona - ilkeä ihminen - sivistynyt Murrosikä - alkaa muuttua aikuiseksi - silloin kiukuttaa - vaarilla - lähtee hampaita - vaikeat vanhemmat - tulee finnejä - tekee, mitä tahtoo - alkaa tehdä tuhmia Uusavuton - sellainen, joka ei osaa tehdä isona mitään - siitä ei tule savua - rikas ihminen, joka köyhtyy - USAlainen, joka ei polta - nuori, joka ei osaa vaihtaa esim. auton öljyä - on saanut uuden uunin - tupakansammutin - turistin tapainen Lähde: Pähkinärinteen koulun oppilaat
Uusia diplomaattisuhteita
Suomi on allekirjoittanut kommunikeoita, joilla on luotu diplomaattisuhteita Karibianmerellä sijaitsevien pienten saarivaltioiden kanssa. Suomella on nyt diplomaattisuhteet Väli-Amerikassa sijaitsevien Saint Kitts ja Nevisin sekä Saint Lucian kanssa. Saint Kitts ja Nevis koostuu kahdesta saaresta ja siellä asuu noin 40 000 henkeä. Saint Lucialla on puolestaan 160 000 asukasta. Molemmat valtiot kuuluvat yhdeksän itäisen Karibian saarivaltion yhteiseen Organisation of Eastern Caribbean States järjestöön. OECS on vuodesta 1981 kehittänyt maille yhteisen rahan, keskuspankin ja valtioiden oikeuslaitoksilla on tiivis yhteistyö.
USA-lennolle vain hyväksytyt
Lentoyhtiöt joutuvat antamaan kaikista matkustajistaan, jotka lentävät Yhdysvaltoihin tai Yhdysvaltojen kautta, nk. Secure Flight vaatimuksen mukaiset matkustajatiedot. Tiedoista tulee ilmetä matkustajan sukupuoli, syntymäaika ja täydellinen nimi. Nimen tulee olla sama kuin passissa. Lentoyhtiö toimittaa tiedot Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisille (The Transportation Security Administration - TSA) 72 tuntia ennen lennon lähtöaikaa. TSA antaa jokaisesta matkustajasta nk. TSA-seulontatuloksen, joka matkustajalla tulee olla lennolle päästäkseen. Mikäli varaus lennolle tehdään myöhemmin kuin 72 tuntia ennen lennon lähtöaikaa, toimittaa lentoyhtiö matkustajatiedot TSA:lle varausvahvistuksen yhteydessä. Lisätietoa Secure Flight vaatimuksesta: http://www.tsa.gov/
Kielitoimistosta kajahtaa
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on ottanut kantaa Liikennehallinnon uusien virastojen kirjoitusasuun. Liikennevirasto on logoonsa pätkäissyt nimensä vastoin oikeinkirjoitussääntöjä: liik, enne, vira, sto. Virastoon ovat yhdistymässä Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot, Ratahallintokeskus ja Tiehallinnon keskushallinto. Uuden viraston, Liikenteen turvallisuusviraston logoon nimi on myös vastoin sääntöjä kirjoitettu TraFi eli sanan keskellä on vääräoppisesti iso kirjain. Virastoon ovat yhdistymässä Meriturvallisuustoiminto, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto, Ajoneuvohallintokeskus ja Tiehallinnon liikenneturvallisuus. Viranomaiset puolustelevat kirjoitusasuja sillä, että ne on tarkoitettu kansainväliseen käyttöön. Ihan pelkkään ulkomaiden kanssa käytävään kommunikointiin TraFi ei jää, sillä se tulee seisomaan jatkossa myös suomalaisten ajokorteissa ja näkymään viraston meililiikenteessä. Kansainvälisyys näkyy valtion virastojen ja järjestöjen nimissä yhä useammin. Keskustelua ovat herättäneet ainakin Destia (ent. Tieliikennelaitos), Itella (ent. Suomen Posti) ja Pardia (ent. Suomen teknisten toimihenkilöjärjestöjen keskusliitto).
12
EXPATRIUM 65
AJASSA
Maailman paras matkatavaroiden käsittely
Vaikka joulukuussa Helsinki-Vantaan lentokentällä matkatavaroiden käsittely oli enemmän kuin tukossa Finnair-konsernin sisällä tehtyjen toimintojen siirtojen aiheuttaman lakon vuoksi, ehdittiin se valita maailman parhaaksi matkatavaroiden käsittelijäksi. Skytraxin the World Airport Awards tutkimuksessa matkustajia pyydettiin arvioimaan lentoasemien palveluita, eri palvelukategorioita oli 39. Mukana vertailussa oli 190 lentoasemaa eri maissa ja vastaajia oli 8,6 miljoonaa matkustajaa.
ME SUOMALAISET
Helsinki-Vantaalla on tilastoitu matkatavaroiden saapumista. 87 % saapuvista lennoista on purettu alle puolen tunnin ja matkustajat odottelevat pakaasejaan luovutushihnoilla alle varttitunnin. Kaikki palvelukategoriat huomioiden maailman parhaimpien lentokenttien TOP-5 on Soulin Incheon, Hongkong, Singaporen Chang, Zürich ja München.
Käyttöohjeita
Ei saa työntää ruumiin aukkoihin. (Hiuskihartimen ohje) Ei sovi henkilökohtaiseen hygieniaan. (Varoitus WC-harjassa) Haitallinen nieltäessä. (Kalastusvieheen pakkaus) Huom! Leivänpaahtimen sisäpuoli kuumenee käytössä. (Leivänpaahtimen käyttöohje) Kierrätettyä huuhteluvettä ei ole turvallista juoda. (Yleinen käymälä) Kovaa ajettaessa mutkaan auto saattaa kaatua. (Maastoautossa kuljettajan aurinkolipan sisäpuolella) Käytä kuten tavallista saippuaa. (Saippuapalassa) Avaa pussi, syö pähkinät. (Lentokoneessa tarjoiltavassa maapähkinäpussissa) Poista lapsi vaunuista ennen kokoon taittamista. (Kokoontaitettavien lastenvaunujen ohje) Palovaroittimen hiljentäminen ei tukahduta tulipaloa. (Palovaroittimen käyttöohje) Lämmitä 1 minuutti 600 kW:n teholla. (Valmiskeittopurkin kyljessä) Saattaa aiheuttaa väsymystä. (Unilääkkeen tuoteseloste) Saattaa aiheuttaa päänsärkyä. (Särkylääkepakkaus) Saattaa ärsyttää silmiä. (Pippurisumutteen käyttöohje) Tarjoiluehdotus: Sulata. (Pakastettu valmisruoka-annos) Tuote on kuuma lämmityksen jälkeen. (Uunivanukas) Tämä puku ei mahdollista lentämistä. (Lasten Teräsmies-asu) Tämä tuote liikkuu käytettäessä. (Lasten leikkiskootterin ohje) Vain sisä- ja ulkokäyttöön. (Jouluvaloissa) Varoitus: tuote sisältää pähkinää. (Maapähkinäpussi) Voit olla voittaja! Ei ostopakkoa. Ohjeet pussin sisällä. (Perunalastupussin kyljessä) Älä anna lasten leikkiä pesukoneessa. (Astianpesukoneen käyttöohje) Älä aja autoa tai käytä muita koneita. (Lasten yskänlääke) Älä käännä ylösalaisin. (Jälkiruokapurkin pohjassa) Älä käytä lumilinkoa katolla. (Lumilingon käyttöohje) Älä käytä hiustenkuivaajaa nukkuessasi. (Hiustenkuivaajan käyttöohje) Älä pidä korkkia suussasi. Nieltynä se voi estää hengittämisen. (Teksti tussikynän kyljessä) Älä kiipeä tätä ylemmäs, ennen kuin sidot tikkaat ylhäältä kiinni (Tikkaissa, kolmannen puolan kohdalla) Älä silitä vaatteita niiden ollessa puettuina päällesi. (Silitysraudan käyttöohje) Älä yritä pysäyttää sahaa käsilläsi. (Ruotsalaisen moottorisahan käyttöohje)
Helsinki-Vantaa selviytyy matkatavaroiden käsittelyssä parhaiten maailmassa.
KUVA: FINNAIR
Tuomio toisessa EU-valtiossa
Toisessa EU-maassa sekä Islannissa ja Norjassa aiemmin annettu tuomio tulee huomioida tuomitun kotimaassa. Uusissa tuomioissa saatetaan käyttää kohtuullistamista, joten ne eivät välttämättä ole kovempia, vaan lievempiä ja lyhempiä. Toisessa EU-jäsenvaltiossa, Pohjoismaita lukuun ottamatta, saatua ehdollista vankeutta ei voi määrätä täytäntöön pantavaksi koeaikana, vaikka tuomittu tekisikin uuden rikoksen.
EXPATRIUM 65
13
TILASTOJA
Tilastoja numeronälkäisille
10 turvasatamaa
Expatify.com valitsi TOP-10 maata, jotka ovat expatriaateille turvallisimpia, mikäli kolmas maailmansota puhkeaisi. Näitä voi käyttää vaikkapa kahvipöytäkeskusteluissa. 1. Uusi-Seelanti 2. Bhutan 3. Islanti 4. Tuvalu 5. Suomi 6. Seychelles 7. Kanada 8. Papua-Uusi-Guinea 9. Costa Rica 10. Sveitsi Lähde: Expatify.com
Stressaavimmat työt
Kriteereinä valinnassa ovat olleet vaativat aikataulut, elämän ja kuoleman kohtaaminen sekä työn asettamat fyysiset vaatimukset. 1. kirurgi 2. lentäjä 3. valokuvajournalisti 4. mainostoimiston asiakasjohtaja 5. kiinteistövälittäjä 6. yleislääkäri 7. sanomalehden toimittaja 8. lääkärin assistentti Stressittömimmät työt 1. aktuaari 2. ravintoterapeutti 3. it-asiantuntija 4. tilastotieteilijä 5. astronomi 6. matemaatikko 7. historioitsija 8. ohjelmistoinsinööri Lähde: careercast.com
Palkansaajien tuloveroprosentit 2009
Perheetön Vuosipalkka 119 000 euroa, perheetön. Sija Maa Vero-% 1. Viro 23,5 2. Sveitsi 27,6 3. Japani 31,5 4. USA 32,5 5. Britannia 33,7 6. Espanja 36 7. Australia 36,4 8. Kanada 37,6 9. Norja 38,4 10. Itävalta 39,9 11. Ranska 40,5 12. Alankomaat 44,2 13. Saksa 45,1 45,4 14. Suomi 15. Ruotsi 46,6 16. Italia 47 17. Tanska 52,4 18. Belgia 53,4 Perheellinen Kaksi tulonsaajaa, vuosipalkat 36 400 e ja 55 500 e, kaksi lasta. Sija Maa Vero-% 1. Sveitsi 13,2 2. USA 19,6 20,7 3. Japani 22,5 4. Viro 5. Australia 23,7 6. Britannia 24,4 7. Kanada 25,4 8. Espanja 25,7 9. Norja 26,2 10. Ranska 27,4 11. Ruotsi 30,9 12. Suomi 33,4 33,5 13. Alankomaat 34,9 14. Itävalta 15. Saksa 36,2 16. Italia 36,5 17. Belgia 38,4 18. Tanska 38,9 Verotuksen maakohtaisia eroja ovat yhteisverotus (Sveitsi, Belgia, Ranska), sen valinnanmahdollisuus (Norja, Saksa, USA, Viro, Espanja) tai erillisverotus, kuten Suomessa. Tanskassa erillisverotusta lievennetään, jos toisen tulot ovat erittäin pienet. Lähde: Kansainvälinen palkkaverovertailu 2009, Veronmaksajain keskusliitto
Hyvin voivia maita
Tutkimuslaitos Legatum on vertaillut prosperity indexin avulla 104 maan hyvinvointia. Vertailussa on huomioitu yhdeksän osa-aluetta: demokratia, talouden perustekijät, yrittäjyys ja innovatiivisuus, koulutus, julkisen hallinnon toimivuus, terveydenhoito, turvallisuus, henkilökohtainen vapaus ja sosiaalinen pääoma. Tässä vertailussa Suomi on maailman hyvinvoivin maa. Sija 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. Maa Suomi Sveitsi Ruotsi Tanska Norja Australia Kanada Alankomaat Yhdysvallat Uusi Seelanti Irlanti Britannia Belgia Saksa Itävalta Japani Ranska Hongkong (Kiina) Espanja Slovenia
Harmaantuvat hapset
Väestö vanhenee Euroopassa väistämättä ja Suomi etunenässä. Tilasto kertoo yli 65-vuotiaiden määrän muutoksen (%) vuosina 2008-2020. Maa Suomi Alankomaat Norja Puola Ranska Ruotsi Espanja Britannia Itävalta Italia Saksa Viro EU-maat % +41 +39 +35 +35 +30 +28 +24 +22 +18 +17 +13 +7 +22
Lähde: Legatum Prosperity Index 2009
Lähde: Helsingin Sanomat, 2.11.2009
14
EXPATRIUM 65
MIEHEMME MAAILMALLA
Mariuksen silmissä on tuhat vuotta vanhaa viisautta ja seitsemänvuotiaan ilkikurisuutta paketoituna tummanruskeaan suklaaseen, sanoo Jussi-isä Manawatujoen rannalla.
Digiekspertin buddhalainen päivä
TEKSTI JUSSI LUUKKOSEN PÄIVÄKIRJAN POHJALTA MUOKANNUT HELEN MOSTER KUVAT JUSSI LUUKKONEN JA TAEKO LUUKKONEN-KAMETAKA
Päivä suomalaisen miehen elämästä. Esittelyssä Jussi Luukkonen Uudesta-Seelannista.
n Jussi Luukkonen aloitti aamun buddhalaisella harjoituksella. Kun pää on kirkas, ruumiskin jaksaa, uskoo entinen teatteriohjaaja ja vei poikansa pöhkön rehtorin hoteisiin.
EXPATRIUM 65
17
MIEHEMME MAAILMALLA
Jussi Luukkonen, tietokirjailija, konsultti ja digitaalisen median sekatyömies, millaiseen säähän heräsit lokakuun viimeisenä perjantaina?
Heräsin sateeseen ja kuten tapoihini kuuluu, aikaisin, eli viideltä. Vettä tuli kuin Esterin ehommalta puolelta, mutta onneksi sade loppui ennen kuin piti lähteä toimistolle. On ollut kumma kevät, välillä yhtä lämmintä kuin kesällä mutta jo seuraavana päivänä vetää pilveen ja tuuli kääntyy etelään tuoden Antarktikselta helvetillisiä viimoja hyytämään meitä poloja.
Ehditkö nauttimaan aamiaisen?
Minä nautin aina aamiaisen. Paino sanalla NAUTIN. Jogurttia ja siihen mössöttyä mysliä. Ehdoton kohokohta eikä tuota ilmavaivoja, joten aamupäivä on pelastettu. Syön yleensä yhdessä heräilevän poikani kanssa varttia vaille kahdeksan, kun olen saanut buddhalaisen aamuharjoitukseni tehdyksi.
Etkö olekaan kristitty kuten useimmat härmäläiset?
Olen ollut aktiivinen Soka Gakkai Internationalin jäsen 19 vuotta. Buddhalaisen maallikkojärjestömme rutiineihin kuuluu aamuin illoin tehtävä gongyo. Lausumme ääneen kotialttarimme ääressä kaksi pientä lukua Lootus-sutrasta sekä toistamme sen otsikkoa Nam-myoho-renge-kyo. Minä lausun tuota otsikkoa pari tuntia, koska se lataa akut mukavasti ja selkeyttää pään ja päivän. Vaimo herää yleensä vähän myöhemmin ja tulee lausumaan kanssani viimeiseksi tunniksi. Yhdessä tehty aamuharjoitus on upea tapa kasvaa sekä avioliitossa että ihmisenä.
Uudessa-Seelannissa ihmisen on helppo olla oma itsensä, sanoo Jussi Luukkonen rentoutuessaan Tasmaninmeren rannalla.
Aamusi on hyvin hengellinen. Entä maallinen puoli? Seuraatko uutisia?
Mitä muuta hyötyä harjoituksesta on?
Mitä enemmän olen buddhalaisuutta harjoittanut, sitä vikkelämmin mieli kulkee, ja vaikka kroppa reistaileekin jo tässä iässä, mieli pysyy nuorempana kuin monilla parikymppisillä. Aamiaiseni on siis sekä henkistä että fyysistä laatua: se ravitsee sielun ja ruumiin, koska buddhalaisena uskon, että sekä sielu että ruumis ovat erottamaton kokonaisuus. Siitä seuraa elämän rikkaus, jonka yritän joka aamu itselleni kirkastaa. Olen kiitollinen, että saan kokea kaiken tämän kauniin, jota elämäksi sanotaan.
Uutisia katson televisiosta syödessäni aamiaista. Täällä kanava seiska on mainokseton ja sen uutiset tolkullisia, mutta tosin vain kalpea aavistus suomalaisten uutislähetysten journalistisesta tasosta. Olen oppinut arvostamaan suomalaisten televisioasemien uutisia aivan uudella tavalla. Eniten kiinnittää huomiota se, miten kapea näkökulma täkäläisillä uutisilla on. Perheväkivallalla mässäillään ja tiekuolemat ovat päivittäistä hengenruokaa.
POINTTI DIGIALAN PARAS YLIOPISTO
Juhani, "Jussi", Luukkonen syntyi 24.6.1956 Vilppulassa. Täysiverinen teatterimies vaihtoi alaa 1990-luvulla ja perusti Tatu Kuivalahden kanssa multimediayhtiön To the Point Oy:n. Olen pirun ylpeä siitä, että Pointti kasvatti alan parhaat tekijät, jotka nykyään johtavat omia yrityksiään ja ovat merkittäviä tekijöitä alalla. Vuonna 2006 Luukkonen muutti perheineen Uuteen-Seelantiin. Sen jälkeen ollaankin alettu taas nollasta ja hauskaa on.
Onko kotikulmillasi yhtä hurja meininki?
Palmerston North on Jyväskylän kokoinen ja oloinen yliopistokaupunki Manawatujoen
18
EXPATRIUM 65
MIEHEMME MAAILMALLA
Seitsemänvuotias Marius Luukkonen käy Tiritean koulun toista luokkaa. rannalla hengästyttävän vihreiden vuorten katveessa noin 30 kilometrin päässä Tasmanian villistä valtamerestä. Kaunis maaseutukaupunki, jossa lehmänpaska haisee ja elämä on mullassa kiinni ja jotenkin todellisempaa kuin vaikkapa Aucklandin miljoonakaupungissa, josta tänne puolitoista vuotta sitten muutimme. Täällä kaikki on lähellä, myös kaukaisuus ja rannattomuus.
Marius Luukkonen ja Taeko Luukkonen-Kametaka korjaavat satoa omasta puutarhasta Palmerston Northissa.
Aamurutiineihin kuuluu pojan vieminen kuuden kilometrin päähän Tiritean kouluun, joka sijaitsee maatilojen kainalossa. Lehmänpaska haisee edelleen ja lampaat mäkättävät, kun saavumme koulun pihaan. Koulu on noin 120 oppilaan maalaiskoulu, jossa on hyvä fiilis ja positiivisella tavalla pöhkö rehtori. Vanhempien yhteisö on tiivis ja toisista pidetään huolta. Tiriteassa on Mariuksen hyvä oppia sekä sosiaalisia että akateemisia taitoja. Ilahduin muuten, kun Marius sanoi aamulla, että olen mukava isä. Hänellä oli tosin taka-ajatus: ha-
Idyllistä! Haistan lehmät tänne Espooseen asti. Miten aamusi jatkui?
EXPATRIUM 65
19
MIEHEMME MAAILMALLA
"Meillä on toimistossa hauskaa, koska kansainvälinen sekasotkumme tekee kommunikoinnin niin mahdottoman mielenkiintoiseksi. Arvoitukseksi jää, kuka ymmärtää mitä ja millä tavalla. Lopuksi nauretaan, paljonko meni pieleen."
nikoinnin niin mahdottoman mielenkiintoiseksi. Arvoitukseksi jää, kuka ymmärtää mitä ja millä tavalla. Lopuksi nauretaan, paljonko meni pieleen.
Kuulostaa mageelta. Luovaa työtä aamusta iltaan. Mikä tehtävä odotti sinua ensimmäisenä?
Erään projektin loppusuoralle laittaminen. Rutiinihomma, jonka voi vaarantaa vain ohjelmoijan ahneus ja teknisen henkilön unohdukset.
Se siitä luovuudesta...
Ja oli oikoluettava uusimman kirjani, Visuaalisen ajattelun apuvälineitä, viimeinen versio ja pistettävä se Suomeen kustantajalle Inforille. Olen iloiset neljä kuukautta myöhässä alkuperäisestä aikataulustani, joten motivaatio oli kova istua tiiviisti tietokoneen ääressä.
Toimit siis pitkälti virtuaalimaailmassa. Tapasitko yhtään elävää asiakasta?
Taeko Luukkonen-Kametaka ja Marius Luukkonen Palmerston Northissa talvella 2009.
lusi, että vien hänet lauantaina uimahalliin. Koulussa jään aina suustani kiinni, koska täkäläiset ovat kiireettömiä ja puheliaita ihmisiä. Tänä aamuna olimme rehtorin kanssa sitä mieltä, että kun tulee vanhemmaksi, saakin olla vähän omituinen ja outo, se takaa mielenkiinnon muiden silmissä. Nuorena on ulkokuorta, jota näyttää, mutta vanhana pitää kaivella esiin muita avuja eli olla oikeasti omituinen.
Toimistolle saavuin yhdeksältä, eli ihan normaaliin aikaan. Rich, joka on lähimpiä työtovereitani, oli Lontoossa hakemassa äitimuoriaan Kiwikylään. Toimistomme yleisestä sykkeestä vastaa hollantilainen Dick, ja graafisen suunnittelun hengettärenä piirtää kaariaan Karen. Meillä on hauskaa, koska kansainvälinen sekasotkumme tekee kommu-
Hieno oivallus. Kerroitko sen työkavereillesi? Joko sinua odoteltiin?
Ainoa asiakas tänään oli nuori opiskelijapoika, joka osti meiltä Livescribe Pulse -älykynän. Myymme niitäkin, koska se on mukavaa ja olen aina ollut helkkarinmoinen gadget freak eli värkkiville. Onneksi muita asiakkaita ei tullut, ja sain käydä tekstiäni läpi rauhassa. Pojan käynnistä jäi hyvä fiilis. Hän oli innoissaan lelustaan ja tiedän, että siitä on hänelle hyötyä sekä opiskelussa että työssä.
Kävin heti katsomassa "smart penin" esittelyvideon YouTubesta. Kiinnostavaa. Kaupat tehtyäsi menit varmaan hyvin ansaitulle lounaalle?
En mennyt. Ahdoin naamaani supermarketista ostamani minkä-lie-lounaan. En edes muista, mitä söin, koska ajatukset pyörivät kirjani toimitustyössä.
20
EXPATRIUM 65
MIEHEMME MAAILMALLA
Häiritsivätkö työrauhaasi puhelin tai sähköpostin kilahdukset?
halaiseen järjestöön. Teimme yhdessä, minä, vaimoni ja vieraat, iltagongyon. Tuli mukavan skarppi olo. Koska mukana oli myös uusi tuttavuus, elokuvaopiskelija Gemma, keskustelimme melkein yhdeksään Nichiren Daishoninin buddhalaisuudesta ja siitä, mitä se antaa harjoittajalleen. Gemma on aloittanut harjoituksen pari viikkoa sitten ja imee kuin sieni tätä elämänfilosofiaa. On upeaa keskustella elämästä, arvoista ja oman negatiivisuutensa voittamisesta nuorten ihmisten kanssa. Olisipa joku kertonut minullekin ollessani parikymppinen, että on olemassa elämänfilosofia, joka ihan oikeasti toimii eikä ole vain älyllistä irrottelua tai ylimielistä ylenkatsetta ja saivartelua. Valaistuminen on sitä, että osaa elää ja nähdä elämän loistavana mahdollisuutena, jossa edetään joka päivä kohti parempaa, kauniimpaa ja arvokkaampaa, ja sitä, että osaa ottaa vastuun itsestään ja hetkestä kiinni.
Saan aivan liikaa sähköpostia. Niiden lukemiseen tärväytyy hitosti aikaa. Puhelimeen en vastannut, vaan pyysin Dickiä ottamaan soittopyyntöjä maanantaille. Onneksi ei tarvitse delegoida muutoin mitään kenellekään; toimin enimmäkseen konsulttina enkä saa enää viboja pomona olemisesta. Päivä suhahti alta kuin siivillä, mutta sainpas sata sivua luetuksi, korjatuksi ja kustantajalle.
SATTUMIA JA ETAPPEJA
2009 :Fidea Ltd.:n perustaminen, Palmerston North (www.fidea.co.nz) 2009 20082009: Unlimited Realities -softayhtiössä tuotantojohtajana 20062007: Media Design Schoolin rehtorina Aucklandissa 20032006: WWW Luukkonen Oy ja Tuuletin Oy, sekalaista konsulttisähellystä 20002003: TietoEnator, eLearning solutions -liiketoimintayksikön johtaja 2000 Tärkein keksintö: 1990-luvulla aloin tarkastella digitaalista mediaa tarinankerronnan näkökulmasta enkä teknologiavetoisesti. Olin ensimmäinen suomalainen, joka puhui digitaalisesta ilmaisusta ja yritti kehittää tälle ilmaisulle kielioppia. 1990-luku: To the Point Oy:n perustaminen ja johtaminen Tärkein hetki elämässä: Vuonna 1990, kun tajusin, että haluan alkaa harjoittaa 1990 buddhalaisuutta. Elämänfilosofian löytäminen ja sen täytäntöönpano ovat olleet minulle ilon ja kiitollisuuden ehtymättömiä lähteitä. Ensimmäinen kännykkä vuonna 1987. Se oli raahattava kolmen kilon ankkuripaino, jota käytin ohjatessani Jussi Kylätaskun Maria Blommaa Jyväskylässä 19731989: Viitisenkymmentä teatteriohjausta eri puolella Suomea 2002 Marius Ariel syntyy 2001 Avioon japanilaisen Taeko Kametakan kanssa 2006 Asuinpaikka Auckland ja Palmerston North, Uusi-Seelanti täällä ollaan eikä muualle tee mieli. Täältä on vihdoin Luukkosen maantieteellinen identiteetti löytynyt.
Mihin aikaan pistit pillit pussiin?
Kävin hakemassa pojan koulusta kolmelta, tulin vielä toimistolle lukemaan sähköpostit ja lähdimme sitten himaan varttia vaille viisi. Kotiin saavuin viittä vaille viisi. Lyhyt työmatka, sillä koti on 300 metrin päässä toimistosta.
Mitä teit ensimmäisenä?
Vaihdoin vaatteita. Pistin verkkarit jalkaan ja japanilaisen lämpöpalttoon ylle. Talojen lämmitys on täällä viitteellistä ja pirun kallista. Vaikka meillä on ns. keskuslämmitys, on helpompaa näin keväällä, että pistää päälle aamutakin kaltaisen japanilaisvirityksen ja antaa viileyden vallita. Pari tuntia ehdin leikkiä poikani kanssa, syödä vähän ja katsoa uutiset. Luin hyvän vitsin vanhasta Ilkamat-kirjasta: Osta vene, se kannattaa, älä osta pientä venettä: mitä se kannattaa? Seitsemältä meille saapui pari nuorta, jotka kuuluvat aiemmin mainitsemaani budd-
Olisi kelvannut sellainen tieto minullekin. Kuulostat valaistuneelta, ihan oikeasti! Mikä oli päivän viimeinen ajatuksesi?
1996 Asuinpaikka Lontoo, Englanti loistava kesä Lontoossa kirjaa kirjoittamassa. Siellä vuokraemäntäni opasti minut Chardonnay-viinien viettelyksiin. Olen vieläkin hurmassa.
Hassua, että kysyt, koska muistan sen selvästi. Juuri ennen nukahtamistani kuuntelin poikani tuhinaa vieressäni (jätkä nukkuu välissämme eikä suostu muuhun), ja onnesta pakahtumaisillani tunsin uskomattoman suurta kiitollisuutta häntä kohtaan siksi, että hän valitsi minut isäkseen. Nukahdin jonkinlaiseen kiitollisuuteen ja tulevaisuuteen ripustettuun toivon riippukeinuun, jota pojan hiljainen hengitys tuuditti. n
1956-2006 Asuinpaikka Vilppula, Mänttä, Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Helsinki Koulutus: Kolme kuukautta Tampereen yliopiston draamalinjalla
1980
Marimekkoon pukeutunut Taeko Luukkonen-Kametaka on kotoisin Japanista.
1973 Asuinpaikka Bielefeld, Saksa ihana kesätyö sairaalassa kuolleita ruumiita kärräämässä. Hyvää elämänkoulua märkäkorvalle. Saksasta sain sammumattoman olutjanon.
1970
1960
1956
1956 Jussi Luukkonen syntyy
EXPATRIUM 65
21
TYÖELÄMÄ
Nettikauppiaan työ palkitsee
TEKSTI LAURA LINKOMIES KUVAT CHRIS SAID
n Lontoossa asuva Katja Hakkarainen perusti nettikaupan, joka myy lastentarvikkeita. Idea syntyi lastenhoitajana, nannynä, työskentelyn lomassa. Suurena apuna liiketoiminnan kehittämisessä ja markkinoinnissa on ollut oma puoliso, joka sattuu olemaan vielä alan ammattilainen.
ähän yli kolmekymppisenä Katja Hakkaraisella oli jo yksi ura takana. Hän oli toiminut show-tanssijana Suomessa, mutta koska alalla ura on lyhyt, oli edessä ammatinvaihto. Katja suuntasi miettimään tulevaisuuttaan vuodeksi Australiaan. Sieltä hän muutti Britanniaan englantilaisen poikaystävänsä Chris Saidin perässä. Katja toimi Suur-Lontoon alueella lastenhoitajana, nannynä. Juuri tuo työ poiki ajatuksen perustaa nettikauppa, joka myy erilaisia lapsille ja perheille sopivia tuotteita vaatteista kirjoihin. Nordic Kidsin nettikauppa sai alkunsa. - Olin aina halunnut yrittäjäksi, mutta alunperin mielessä oli voimistelu- ja tanssivaatteiden myynti netissä. Kuitenkin alkoi tuntua siltä, ettei se enää ollut minun maailmani. Kun en enää itse tanssinut, olin vähän ulkona niistä piireistä. - Lontoossa aloin kiinnittää huomiota siihen, että kaikki lapset oli puettu niin samalla tavalla. Nopean kartoituksen jälkeen huomasin, että Tanskassa ja Ruotsissa valmistettiin
V
Mia Joien vauvojen saappaita.
kivoja, kirkkaanvärisiä lastenvaatteita, joita ei ollut lainkaan Englannin markkinoilla. Katja lähti perustamaan nettikauppaa sillä mielellä, että siitä piti tulla hänelle kokopäivätyö. Liiketoiminnan suunnittelu alkoi vuonna 2005 ja kauppa oli netissä vuoden 2006 alusta. Toiminnan aloittaminen ei ollut vaikeaa. Toiminimen rekisteröinti ja ilmoitus verotoimistolle, sekä rekisteröinti arvonlisäveron maksua varten olivat ainoat vaatimukset. - Englannissa on todella helppoa aloittaa yritys. Tosin jouduimme tutustumaan tarkkaan myös EU lainsäädäntöön. Kuluttajansuoja, sähköisen kaupankäynnin säännökset
ja tietosuoja ovat esimerkiksi sellaisia asioita, joissa ei voi luistaa säännöt ovat sääntöjä.
Hurjaa kasvua
Katja aloitti kaupankäynnin kymmenellä pohjoismaisella tuotemerkillä. Alussa kauppa oli tyypillinen työhuone makuuhuoneen nurkassa -bisnes, ja työllisti vain Katjan. - Mieheni Chris on nettimarkkinoinnin ammattilainen ja oli mukana kuvioissa alusta alkaen auttaen minua normaalin työpäivänsä jälkeen. Ensimmäinen vuosi meni näin, mutta koska kasvu oli aika hurjaa, Chrisillä oli aivan liikaa hommia. Pitkän pohdinnan jälkeen hän
22
EXPATRIUM 65
TYÖELÄMÄ TIETOKULMA
EU:n alueella sähköistä kaupankäyntiä säätelevät:
· Electronic Commerce Directive 2000. Sääntöjä mm. sähköisestä markkinoinnista. · Consumer Protection (Distance Selling) Directive 1997. Velvollisuus antaa yrityksen yhteystiedot, kaupan peruutusoikeus jne. · Kansalliset kuluttajansuojalait. Perusperiaate on, että kuluttajansuoja-asioissa noudatetaan kuluttajan kotimaan lainsäädäntöä. Kuluttaja voi kiistatapauksessa kääntyä oman maansa viranomaisten puoleen vaikka tuote olisikin ostettu ulkomailta. EU teki ehdotuksen vuonna 2008 kuluttajansuojadirektiiviksi, ja sitä käsitellään parasta aikaa. · Data Protection Directive 1995. Tietosuoja määräytyy sen maan lakien mukaan missä henkilötietoja käsitellään, eli verkkokauppias joka toimii Ranskassa, toimii Ranskan valtion lainsäädännön mukaisesti.
Suomalaisen Tiia Vanhatapion Bébésmalliston vauvan haalari.
Amerikkalaisen Kaiya Eve malliston tyllihameita.
"Alhainen punnan kurssi on tuonut meille paljon asiakkaita Suomesta ja Italiasta. Heikko punta on meille toisaalta myös ongelma, koska ostamme kaikki tuotteet euromaista."
muutama häviää vuodessa. Jos asiakas vastaanottaa tuotteen, mutta päättää palauttaa sen, hänellä on seitsemän päivän palautusoikeus. - Tämä on eurooppalainen vakio. Olemme kyllä hyvin joustavia. Hyvä asiakaspalvelu on kaiken A ja O.
Sähköisestä kaupankäynnistä maailmanlaajuisesti
· International Chamber of Commerce: http://www.iccwbo.org · OECD: www.oecd.org · Sen maan tullilaitos ja verohallinto, mihin nettikauppa perustetaan.
Nettikaupan haasteet
Kunnaksen kirjat, Rukka, Ivana Helsinki, Vanhatapio Bébés ja Seimi, joka tekee lasten sänkyjä. Vaatteiden lisäksi Katjan nettikaupasta voi myös ostaa Skandinaviassa suunniteltuja leluja, vuodevaatteita ja vaikkapa värikkäitä tuttipulloja.
Alhainen puntakin tuo asiakkaita
Asiakaskunta on suurimmaksi osaksi Britanniasta, mutta tilauksia tulee ympäri maailmaa. - Alhainen punnan kurssi on tuonut meille paljon asiakkaita Suomesta ja Italiasta. Heikko punta on meille toisaalta myös ongelma, koska ostamme kaikki tuotteet euromaista. EU:n ulkopuolelta suurin osa tilauksista tulee USA:sta. Britanniassa ei makseta ollenkaan arvonlisäveroa lastenvaatteista, mikä on hyvä kilpailuvaltti Nordic Kidsille. Arvonlisävero vaihtelee EU-maasta toiseen. Britanniassa se on nyt 15 %, mutta nousee 17,5 %:iin ensi vuonna. Tilaukset toimitetaan normaalin postin kautta kirjattuina lähetyksinä. Katjan mukaan paketit menevät pääsääntöisesti perille, vain
Katja kertoo että suurimmat haasteet on kohdattu valmistajien suhteen. Joskus ei toimitetakaan sitä mitä on tilattu. Selitys saattaa olla vain, että yritys unohti valmistaa kyseistä tuotetta. Katja laittaa tämän sen piikkiin, että monet valmistajista ovat pienyrityksiä, jotka ovat aika uusia alalla. Katjalle on ollut myös yllätys, kuinka kauan kaikki kestää. - Kun tuote saapuu, menee kaksi viikkoa ennen kuin se on netissä, sillä se pitää kuvata ja sille pitää kirjoittaa tuoteselostus. On valtavan työn takana saada yksikin tuote sivuille. Suurin haaste on kuitenkin ollut ajan puute. - Nettikaupan pyörittämisessä on kiinni seitsemän päivää viikossa ja teemme 12-14 tunnin työpäivää. Yhteisiä lomia ei oikein voi pitää. Jouluaattona ja joulupäivänäkin valmistelemme tammikuun alennusmyyntiä. - On kuitenkin ihanaa olla oman itsensä herra. Koska koti on lähellä, pystyn piipahtamaan vaikka koiria ulkoiluttamassa milloin haluan. Katjan aika on kortilla myös siksi, että hän suunnittelee omaa mallistoa, johon kuuluu lasten töppösiä, sukkia, lapasia ja pipoja. Snadimalliston luovaan työhön täytyy varastaa aikaa iltaisin ja viikonloppuisin. n www.nordickids.co.uk
Muita tietolähteitä
· Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus: www.tieke.fi · Kuluttajien oikeuksista EU:ssa: http://ec.europa.eu/consumers/rights/ cons_acquis_en.htm · Sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa: http://ec.europa.eu/internal_market/ e-commerce/directive_en.htm
Pipo kuuluu Katja Hakkaraisen omaan Snadimallistoon.
24
EXPATRIUM 65
TURVALLISUUS
Tieto vuotaa
TEKSTI SATU RÄMÖ
n Henkilöstöstä johtuvien tietovuotojen määrä on lisääntynyt tänä vuonna roimasti. Erityisen huolissaan yritykset ovat irtisanottujen kostotoimenpiteistä. Suurin osa henkilöstöstä aiheutuvista tietovuodoista on kuitenkin tahattomia. Expatriaatit matkustavat paljon, joten työkone on syytä suojata.
ietoturva-aukot ovat yrityksille kasvava riski ja huolenaihe. Tietovuotojen määrä on lisääntynyt tänä vuonna huimasti. KPMG:n marraskuussa julkaiseman barometrin mukaan henkilöstön tahallisesti tai tahattomasti aiheuttamien tietovuotojen määrä on vuoden aikana lisääntynyt yli 50 prosenttia. KPMG:n Suomen tietoturvapalveluista vastaavan Mika Laaksosen mukaan suurin osa henkilöiden aiheuttamista tietovuodoista on tahattomia. Niiden syynä ovat huolimattomuus, vahingot, ohjeistuksen puute ja ajattelemattomuus. - Mutta toki joukkoon mahtuu myös tahallisia tapauksia, kuten meidänkin tutkimuksestamme käy ilmi. Esimerkiksi vuoden 2009 alkupuoliskolla raportoitiin tapaus, jossa japanilaisen pankin johtoon kuulunut työntekijä myi rikollisille pankin koko asiakasrekisterin. - Irtisanomis- tai yt-neuvottelutilanteessa joku voi suutuspäissään anastaa yritykseltä tietoja. Henkilöllä ei välttämättä ole tässä vaiheessa vielä mitään ajatusta siitä, mitä hän
T
anastamillaan tiedoilla voi tehdä, Laaksonen sanoo. Usein tahallisen teon motiivina on kosto tai rahallinen hyöty. Arkaluontoisilla tiedoilla voidaan kiristää entistä työnantajaa: jos maksatte, en julkaise. Anastettua dataa voidaan myydä eteenpäin tai hyödyntää omissa tulevaisuuden liiketoimissa. KPMG Isossa-Britanniassa ja brittiläinen lakifirma Mishcon de Reya julkaisivat vastikään tutkimuksen, jossa analysoitiin sataa työntekijöistä johtuvaa tietomurtoa, joita kyseiset yritykset ovat tutkineet kolmen viime vuoden aikana. Varastettu data käsitti pääosin asiakaskohtaisia tietoja kuten asiakassuhteiden yksityiskohtia ja hinnoittelutietoja. Valtaosaa varastetusta tiedosta ei myyty eteenpäin vaan se vietiin mukana kilpailijalle. Irtisanotun työntekijän kostoksi varastamat arkaluontoiset tiedot ovat yritysten suurin tietoturvahuolenaihe, ilmenee myös Ernst & Youngin tutkimuksesta. Selvityksen mukaan peräti 75 prosenttia yritysjohtajista on huolissaan entisten työntekijöiden mahdollisista kostotoimenpiteistä.
- Taloudellisen taantuman seurauksena irtisanotut työntekijät voivat tuntea katkeruutta entistä työnantajaansa kohtaan, mikä voi ilmetä monin eri tavoin, kuten tietovarkauksina. Joissakin tapauksissa työnantajan IT-järjestelmät ovat joutuneet sabotoinnin kohteeksi. Tällaiset asiat voivat toteutuessaan heikentää merkittävästi organisaation toimintakykyä, sanoo tietoturva- ja IT-riskien hallintapalveluista vastaava Antti Herrala Suomen Ernst & Youngilta. Monissa yrityksissä onkin syntynyt käytäntö, joka velvoittaa irtisanotun palauttamaan kulkuluvan, avaimet, kännykän ja kannettavan tietokoneen heti ja keräämään henkilökohtaiset tavaransa työpisteeltä. Irtisanomisajalta maksetaan toki palkka, mutta asiaa työpaikalle ei enää ole.
Liukkaasti liikkuvat expatriaatit
Työpaikat vaihtuvat, ja houkutus ottaa mukaan edellisessä työpaikassa käsillä ollut luottamuksellinen tieto voi toisinaan olla suuri. Ison-Britannian KPMG:n ja Mishcon de Reyan selvityksestä kävi ilmi, että 70 %
EXPATRIUM 65
25
TURVALLISUUS
kiertää tiettyjä kontrolleja ja peittää jälkiään, KPMG:n Laaksonen lisää. Expatriaattien usein paljon matkustamista vaativa työ lisää tietovuotojen riskejä. Kännyköitä ja läppäreitä katoaa maailmalla, matkatavaroita hukkuu ja lentokoneiden ahtaissa tiloissa joku saattaa kurkkia kannettavan ruutua parinkin penkkirivin päästä. Laaksonen kuitenkin tyrmää ajatuksen expatriaateista tietomurtojen riskiryhmänä. - Yleensä liikkuvan työn tietoturvallisuuteen on panostettu hyvin. Sitä paitsi expatriaatit ovat yleensä myös kohtuullisen korkeasti koulutettuja, joten heidän ainakin periaatteessa pitäisi ymmärtää tietojen luottamuksellisuuden tärkeys. Toki työnantaja on vastuussa tämän varmistamisesta esimerkiksi koulutuksen avulla. Työmatkat komennusmaasta pääkonttoriin tai markkina-alueen sisällä ovat monelle expatriaatille arkea. Kahden kannettavan tietokoneen mukana kantamiseen kyllästyy nopeasti. Onko tietoturvariski, jos samaa kannettavaa käyttää sekä työhön että henkilökohtaisiin asioihin? - Riippuu täysin suojauksesta. Yleisesti ottaen voi sanoa, että yrityksen tietoturvan kannalta on parempi käyttää työkonetta yksityisasioihin kuin yksityiskonetta työasioihin, neuvoo Laaksonen. Kotikoneen käyttäjä voi vapaasti ladata koneelleen ohjelmia, jotka eivät ole yrityksen ylläpidon piirissä. Oikealla tavalla suojatuille työkoneille ei saa asennettua ohjelmia ilman ylläpidon suostumusta, jos lainkaan. Asennuskiellolla on syynsä. Osa ohjelmista on uhka tietoturvalle, sillä niiden kautta yrityksen tietoja voi vuotaa ulkopuolisten käyttöön. - Jos ohjelma käyttää salattua protokollaa, se voi salattuna lähettää koneelta arkaluontoisiakin tietoja ilman, että koneenkäyttäjä huomaa mitään, Laaksonen sanoo. Töiden tekeminen lentokoneen ahtaissa istumatiloissa tai pitkillä junamatkoilla on myös riski, sillä kanssamatkustajan on helppo vilkuilla auki olevaa tietokonetta. Eräs kansainvälinen telealan yritys edellyttää kaikkia työntekijöitään käyttämään toimiston ulkopuolella kannettavan näytön eteen asennettavaa varjostinta, joka estää näytön näkemisen sivusta. - Töiden teko esimerkiksi lentokentällä ei ole kielletty, mutta varjostinta on pakko käyttää. Työkoneelle ei myöskään pysty itse lataamaan ohjelmistopäivityksiä tai uusia ohjelmia, kertoo yrityksen työntekijä.
"Monissa yrityksissä lähes kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus vuotaa tietoja."
tutkimuksen case-tapauksien varastetuista tiedoista vietiin mukana kilpailijalle. Tutkimuksen mukaan tietomurtoon syyllistyneiden pääasiallisena motiivina oli taata oma selustansa joko käyttämällä varastettuja tietoja oman bisneksen perustamiseen tai oman uransa pönkittämiseen kilpailijalla. - Monissa yrityksissä lähes kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus vuotaa tietoja. Toisaalta ylemmillä organisaatiotasoilla olevilla henkilöillä on yleensä pääsy luottamuksellisiin tietoihin, ja heillä on myös paremmat mahdollisuudet asematasonsa takia
Tarkista läppärin ja USB-tikun suojaus
YRITYS, ESTÄ TIETOVUODOT
OECD:n tietosuojaperiaatteet ovat hyvä lähtökohta:
1. Tietoja saa kerätä vain määritellyistä aiheista käyttäjän luvalla. 2. Tietojen on oltava relevantteja ja ajankohtaisia. 3. Tietojen käyttötarkoitus tulee määritellä, tiedottaa ja sitoa tietoihin. 4. Tietoja saa käyttää vain määriteltyyn tarkoitukseen. 5. Yrityksen tulee huolehtia tietoturvasta. 6. Yrityksen tulee selvittää mitä tietoja he keräävät, kuka vastaa tietojen käsittelystä ja kuinka häneen saa yhteyden. 7. Henkilön tulee saada tarkastaa, haastaa ja muuttaa omia tietojaan. 8. Organisaatiossa tulee olla nimetty, tietosuoja-asioista vastaava henkilö.
Lisäksi:
· Tunnista arkaluontoiset tiedot. · Rajaa pääsyä näihin tietoihin. · Suojaa järjestelmät ja verkot. · Käytä salausta. · Ohjeista ja kouluta käyttäjät. · Hallinnoi käyttöoikeuksia. · Varmista kumppaneiden ja alihankkijoiden tietoturvallisuuden taso.
Lähde: Mika Laaksonen, head of information security advisory, KPMG Oy Ab
KPMG:n tutkimuksen mukaan tyypillisin tietoturvatapaus on kannettavan tietokoneen varkaus. Läppärivarkaudet ovat kuitenkin määrällisesti vähentyneet viime vuodesta noin puolella. Samoin kadotettujen puhelimien, USB-muistien ja vastaavien määrä on vähentynyt viidenneksellä. - Mutta edelleen neljännes kadotetuista laitteista oli ilman asianmukaista suojausta. Paperilla olevia tietoja ei ole mahdollista salata ja paperisten dokumenttien katoamisen aiheuttamat tietovuodot kasvoivatkin neljänneksellä, sanoo Laaksonen. Tietovuotojen ehkäisyä helpottaa, jos organisaatio tuntee salassa pidettävät tiedot ja on tunnistanut niiden käyttötavat ja -olosuhteet. Kaikkein tärkeintä on tunnistaa suojausta vaativat tiedot ja suojata kaikki tiedot asianmukaisten suojausvaatimusten mukaisesti. Tietovuotojen torjunnan avain on pitkäjänteinen tietoturvallisuustyö. Siksi Ernst & Youngin tietoturvatutkimuksen luvut ovat huolestuttavia: jopa puolet kyselyyn vastanneista yritysjohtajista epäili tietoturvarahojensa riittävyyttä. Viime vuonna kireä budjetti aiheutti huolia vain kolmasosalle yrityspomoista. Huono taloustilanne ja yritysten kustannussäästöpaineet saattavat johtaa tietoturva-asioiden alibudjetointiin. Ennaltaehkäisyssä ei kannattaisi säästää, sillä sattunut tietovuoto vasta kalliiksi tuleekin. - Tietovuotojen kustannukset muodostuvat esimerkiksi tutkinnasta, asiakasmenetyksistä ja vuodettujen tietojen korjauksesta ja vaihtamisesta kuten uusien luottokorttien myöntämisestä, kertoo KPMG:n Laaksonen. Tietoturva-asioita tutkivan Ponemon Instituten mukaan tietovuotojen kustannukset ovat noin 200 dollaria tietuetta kohti. - Eli jos hukkaa esimerkiksi 100 000 luottokortin tiedot, kustannus on 20 miljoonaa dollaria, Laaksonen valottaa.
26
EXPATRIUM 65
TURVALLISUUS
"Yrityksen tietoturvan kannalta on parempi käyttää työkonetta yksityisasioihin kuin yksityiskonetta työasioihin." Tietovuodot julkisiksi
Yritykset eivät mielellään puhu tietoturva-asioidensa hoidosta ulkopuolisille. Usean yrityksen edustaja esimerkiksi kieltäytyi antamasta haastattelua nimellään tähän juttuun. Vielä vähemmän yritykset ovat halukkaita kertomaan läheltä liipanneista tai tapahtuneista tietovuototilanteista. Esimerkiksi muistitikkujen katoamisen epäillään olevan niin yleistä, että kadonneista tikuista ei edes tehdä ilmoitusta. Kun saksalainen telealan yhtiö hukkasi seitsemäntoista miljoonan asiakkaansa yksityiskohtaiset tiedot sisältäneen levyn vuonna 2006, tapaus tuli julki vasta kaksi vuotta myöhemmin, kun tiedotusvälineissä kerrottiin tietojen olevan myynnissä internetissä. Toistaiseksi monissakaan maissa ei ole pakko julkaista tapahtunutta tietovuotoa. Euroopan komission e-Privacy-direktiiviä on muutettu tänä syksynä. Muutoksen myötä ainakin teleoperaattorit joutuvat jatkossa julkistamaan tapahtuneet tietovuodot sekä tiedottamaan vuodosta kaikille niille tahoille, joita tietovuoto koskettaa. - Avoimuus tietovuotojen raportoinnin osalta tulee siten lisääntymään merkittävästi, Laaksonen arvioi. Laajimmin tietovuotojen julkistamista koskeva lainsäädäntö on Laaksosen mukaan käytössä Yhdysvalloissa, jossa 45 osavaltiota on implementoinut niin kutsutun Security Breach Notification lain. Laki velvoittaa yrityksiä tiedottamaan tapahtuneista tietovuodoista asiakkailleen. Tietovuodon sattuessa kaikki toivo ei ole menetetty. Hyvällä tiedottamisella on suuri merkitys vahinkojen paikkaamisessa. Yrityksen on parempi ottaa itse asia puheeksi asiakkaidensa kanssa kuin antaa median hoitaa tiedottaminen. Brittiyritykselle arkaluontoisten tietojen hukkaaminen tuli maksamaan miljoonia. - Kun kyseinen tapaus tuli Isossa-Britanniassa julki, yrityksen piti maineensa paikkaamiseksi tehdä tietoturva-auditointi alihankkijoilleen. Pelkkä auditointi maksoi yritykselle kahdeksan miljoonaa puntaa, Laaksonen kertoo. Ilman auditointia yrityksen maine olisi kärsinyt ja vahingot olisivat saattaneet nousta entistä suuremmiksi. n
KPMG on koonnut kansainvälistä Data Loss -barometria vuodesta 2005. Viimeisimpiä voi ladata verkosta: www.kpmg.fi ->kansainväliset tutkimukset ja julkaisut ->viimeisimmät julkaisut ja tutkimukset Ernst & Youngin vuotuiseen Global Information Security -tutkimukseen vastasi 1 900 yritysjohtajaa 60 maasta. Tutkimuksen voi ladata verkosta: www.ey.com/fi ->julkaisut ->hakutoiminto.
TYÖNTEKIJÄ, VÄLTÄ TAHATTOMAT TIETOVUODOT
· Käytä työnantajan toimittamia tietojen turvalliseen käsittelyyn tarkoitettuja laitteita. · Käytä tietojen salausta. · Ole huolellinen. · Hankkiudu eroon turhista käyttöoikeuksista. · Mieti, missä tietoja säilytät ja käsittelet. · Edellytä työnantajalta hyviä käytäntöjä ja työvälineitä
EXPATRIUM 65
27
TYÖELÄMÄ
Rekrytointifirmat tukipalveluita vai loisia?
TEKSTI MICHAEL PERUKANGAS
n Michael Perukangas on hakenut parin vuoden ajan töitä Norjassa Oslossa eri rekrytointiyritysten ja niiden verkkoportaalien kautta. Näitä väyliä käyttäen ei työtä kuitenkaan tunnu löytyvän. Perukangas pakinoi rekrytointiyritysten olemassaolon oikeudesta.
O
len hakiessani töitä Oslosta syöttänyt ansioluetteloni kaikkiin tietämiini rekrytointiportaaleihin. Tämä toiminta on poikinut kahdessa vuodessa yhden yhteydenoton puhelimitse ollessani Lontoossa jalkapallomatkalla. Koska kuulin hieman huonosti jalkapallofanien kansoittamalla Barking Roadilla, lupasin palata asiaan heti palattuani Osloon, eli kahden päivän päästä. Jätinkin muutaman viestin sen numeron vastaajaan, josta minulle oltiin soitettu. Minulle ei koskaan soitettu uudestaan. Ilmeisesti se valaanpyynti- tai öljyfirma sai sitten tekijän. Vaikka rekrytointifirma toimi välikätenä välittäen työntekijöitä asiakasyritykselle, hyviin tapoihin kuuluisi kai kuitenkin vastata soittopyyntöihini. Näin siinäkin tapauksessa
että asiakasyritys olisi jo löytänyt tekijän ilmeisen akuuttiin tarpeeseensa. Jos asiakasyritys oli jättänyt informoimatta alihankkijaansa onnistuneesta rekrytoinnista, toimipas se kehnosti, ja sellaisten asiakasyritysten sietäisi saada selkäänsä tai ainakin olla entisiä asiakasyrityksiä. Kerran sovin tapaamisen konsultin kanssa yhdessä kansainvälisesti tunnetussa rekrytointifirmassa. Olin valmistautunut lähettämällä etukäteen ansioluetteloni. Tästä huolimatta konsultti ei osannut ehdottaa muuta kuin taksin ajamista sitähän maahanmuuttajamiehet tekevät - vaikka ansioluettelossa ei ollut mainintaa ajokortista. Tietenkin itsetuntoani hiveli konsultin arvio, jonka mukaan ilmiselvästi olen pätevä ihminen, joskin epätoivoani lisäsi hänen jatkohuomionsa, jonka mukaan olen
"ylipätevä". Ehkä sillä firmalla on varaa pitää töissä alipäteviä konsultteja tai sellaisia, jotka eivät osaa lukea.
Tarvitaanko kielitaitoa vai ei?
Kun yksi konsultti kehottaa minua panostamaan vain sellaisiin työpaikkoihin, joita voin varmastikin ainakin potentiaalisesti saada, toinen taas kehottaa kokeilemaan kepillä jäätä. Kun esimerkiksi julkisen hallinnon virastot ymmärrettävästi edellyttävät erinomaista norjan kielen taitoa (god fremstillingsevne), yksi konsultti antaa ymmärtää olemaan realisti ja toinen konsultti taas ymmärtää antaa. Jos niin sattuisi käymään, että saisin jopin eikä fremstillingsevneni olisi este, kielitaito toki paranisi työn myötä. Sitä odotellessa voisin aina varastaa kollegoitteni työaikaa, kun he
28
EXPATRIUM 65
TYÖELÄMÄ
joutuisivat oikolukemaan tai kenties uudelleen kirjoittamaan päätösdokumenttejani tai tiedotteitani. Jos työpaikka toimii taloudellisesti kannattavasti eli järkevästi, eikä esimerkiksi tee rekrytointipäätöksiään sosiaalisin perustein, sillä ei ole varaa sellaisiin rekrytointeihin, joissa kaksi ihmistä tekee yhden työt, mutta heille maksetaan kaksi palkkaa. Ei esimerkiksi jalkapallojoukkueellakaan ole mitään järkeä eikä varaa palkata pelaajakseen ihmistä, joka ei pysty edes kävelemään, ja vaikka pystyisikin sitkeän harjoittelun jälkeen, Maradonaa hänestä ei kuitenkaan taitaisi tulla. Nythän esimerkiksi West Ham on maksanut yli vuoden ruhtinaallista palkkaa kroonisesti nilkkavammaiselle Dean Ashtonille, jolle oikea toimeentulolähde taitaisi olla työkyvyttömyyseläke. Työnantaja ei toki voi yksipuolisesti irtisanoa sopimusta ilman kultaista kädenpuristusta, joka turvaisi Ashtonin loppuelämän lapsineen. Ja palkkasihan Anaheim Mighty Duckskin Tie Domin vain Teemu Selänteen ja Paul Kariyan suoja-aidaksi, vaikka mies ei sanottavammin osannut pelata. Toki, tässä voisi olla jotakin järkeä jos tulisi otetuksi sisään harjoittelijastatuksella; tällöinkin yleensä työn substanssi opitaan työn myötä. Jos kyse on substanssituntemukseltaan jo valmiiksi aivan ylivoimaisesta kyvystä, tämän kielellisen esitystaidon hiomiseen tuskin käytetään työnantajan aikaa, vaan hänet laitetaan kielikurssille. Näin tosin menetellään käsittääkseni yleensä vain yksityisillä tahoilla, jotka ovat pääkallonmetsästäneet eli headhuntanneet nöyrän kyvyn. Julkisella hallinnolla ole varaa kielikouluttaa työntekijöitään muuta kuin vieraisiin kieliin, eivätkä ne headhunttaa, mitä nyt joskus poliittisin perustein-vähän junttaa. Kaikkia tuntemiani rekrytointifirmoja, niiden konsultteja ja työnhakukursseja yhdistää kokemukseni perusteella varmuudella ainakin yksi asia: ne lupaavat antaa vinkkejä, ja jopa suoranaisia kanavia niiden piilotyöpaikkojen löytämiseen, joita ei julisteta auki. Ai niin, on niillä toinenkin yhdistävä tekijä: ne jättävät aina ne vinkit tai kanavat kertomatta. Rekrytointifirmat voivat olla käteviä: ulkoistettu rekrytointi voi helpottaa ainakin työnantajien elämää. Niillä voi olla asiantuntemusta esimerkiksi musteläiskätesteistä ja luonnehoroskoopeista, ja ne vapauttavat työnantajia varsinaisen ydintehtävänsä eli substanssin tuottamiseen. Työnhakijalle ne voivat joissakin tapauksissa antaa buustia, ja editoriaalisia kommentteja ansioluetteloon. Kuitenkin ainakin viimeksi mainittua palvelua saa julkisistakin työnhakupalveluista, ja ensiksi mainittua voi lainata kirjastojen hyllystä kohdasta elämänfilosofia, sieltä Sarasvuon ja Daniel Golemanin Tunneälyn vierestä. Rekrytointipalveluista ei ole työnhakijalle mitään apua, jos niitä lähestyy avoimin mielin tyyliin "tarvitsen töitä; mitäs firmoja niitä nyt onkaan ja mitä ne tekevät?" Ei. Kaikki tuntemani rekrytointikonsultit aloittavat työn vasta siinä vaiheessa kun olet ensin itse identifioinut itseäsi kiinnostavia ja potentiaalisia työnantajia. Tabula rasoja rekrytointifirmat eivät työstä. Rekrytointikonsultit eivät ole mentoreita. Ja mikä sitten onkaan rekrytointikonsulttien antama lisäarvo työnhakuprosessissa? Muu kuin itseluottamuksen buustaaminen, beats me. Sillä hetkellä kun otan yhteyttä rekrytointifirmaan, vaikka vain laittamalla ansioluetteloni tietokantaan, olen kuitenkin heidän asiakkaansa. Asiakkaana edellytän asiakaspalvelua. Asiakkaana voin ainakin periaatteessa valita kenen palveluja käytän, siitäkin huolimatta, että työnhakijana joutuisinkin kääntämään kaikki kivet aikaa ja vaivaa säästelemättä. Nyt julistankin avoimen rekrytointifirmojen ja konsulttien myyntipuhekilpailun avatuksi. Miksi minun kannattaa käyttää juuri teidän palveluanne? Mikä on se lisäarvo, jonka saan työnhakuprosessissani palvelunne käyttämisestä? Millä tavalla palvelunne eroavat edukseen muista rekrytointipalveluista? Myykää itsenne minulle, niin saatan harkitakin tarttuvani houkuttelevimpaan tarjoukseen. Lahjusta vastaan voin myös ryhtyä teollisuusvakoojaksi, ja täsmentää, mihin nimenomaiseen rekrytointiportaaliin tai-firmaan esimerkkitapaukseni perustuivat. Tästä tiedosta rekrytointifirmat voivat saada kilpailuetua, jotta osaisivat välttää muiden virheitä.
Ulkoistamisen riemu
Ehkä rekrytoinnin yhteydessä sanan firma voi lopultakin korvata sanalla portaali, sillä oma kokemukseni on, että rekrytointifirmat ovat oikeastaan sähköisten hakuportaalien eli cv-säiliöiden fyysisiä jatkeita, mutta eivätpä oikeastaan sitten muuta. Voi niistä kyniä nyysiä, ja joissakin saa jopa lähdevettä ja kahvia. Jälkiteollisella aikakaudella ulkoistetaan mahdollisimman paljon sellaisia toimintoja, jotka voi ulkoistaa, jotta jäisi aikaa tuottaa "substanssia". Tällaisia ulkoistettavia toimintoja ovat usein paitsi itse tuotanto, monissa tapauksissa myös niin kutsutut back office palvelut: juristit, tiedotus, kirjanpito, mainonta, rekrytointi ja konsulttien sekalainen seurakunta, jotka voi suomentaa tukipalveluiksi. Jälkiteollisen hyödyketuotannon keskeinen tavara on palvelu, ja jälkiteollisessa tuotannossa ei olla vain ulkoistettu aikaisempia ydintoimintoja vaan myös kehitetty uusia. Ne eivät kaikissa tapauksissa ole vanhojen palveluiden tukipalveluita, vaan usein myös loisia, jotka eivät eläisi ilman substanssin tuottajaa. Esimerkki näistä uusista toiminnoista on netti- ja puhelinoperaattoreiden käyttäjätuki, jotka voi Suomesta ulkoistaa vaikka Eestiin ja Englannista Intiaan, minne vain, jossa on saatavilla kielitaitoista ja koulutettua mutta halpaa työvoimaa. Rekrytoinninkin voisi ulkoistaa, sillä portaalit voidaan ylläpitää missä tahansa. Tässä onkin yksi ehdotus kahdenkeskisen kaupankäynnin varjolla annettavaksi kehitysavuksi: Suomi voisi lahjoittaa rekrytointiportaaleita esimerkiksi Venäjän suomalaissukuisten kansojen työpaikoiksi ja vastapainoksi saada vaikka kaviaaria. n
EXPATRIUM 65
29
KOULUTUS
Kielen päällä
TEKSTI SATU RÄMÖ
n Uusi asuinmaa, uusi kieli. Englannilla pärjää monessa paikassa, mutta kohdemaan oman kielen taitaminen helpottaa sopeutumista ja tekee arjesta mukavampaa. Tätä mieltä ovat Turkkiin, Italiaan ja Espanjaan muuttaneet suomalaiset. Lue tästä käytännön vinkit uuden kielen opiskeluun.
IT-konsultti Heidi Jäneskallio (vas.) lomalla Pariisissa. Jäneskallio on työskennellyt Suomen lisäksi myös Saksassa ja Italiassa.
K
30
ansainvälisissä yrityksissä työkielenä on useimmiten englanti, ja sillä selviää useissa maissa myös vapaa-ajalla. Arki sujuu kuitenkin mukavammin, jos hallitsee paikallisen kielen perusteet. - Mikäli ymmärrän edes vähän mitä ympärilläni puhutaan, tunnen oloni paljon paremmaksi. Jo ihan perusfraasien osaaminen helpottaa arjen askareita. Kun selviää uudella kielellä ensimmäistä kertaa apteekki- tai leipomokäynnistä, onnistumisen tunne on todella suuri, sanoo IT-konsulttina Italiassa työskentelevä Heidi Jäneskallio. Auttavan kielitaidon pystyy saavuttamaan
keskimäärin 30 tunnissa. - Eli silloin osataan sanoa kiitos ja päivää ja pystytään osallistumaan pieneen small talkiin. Sadan tunnin opiskelun jälkeen kyetään yleensä käymään lyhyitä keskusteluja, vaikka virheitä tuleekin vielä paljon. Jotkut kielet vaativat reippaasti enemmän tunteja. Esimerkiksi venäjän ja kiinan kanssa jo pelkkä kirjainten opiskelu vie aikaa, koulutuspäällikkö ja kielikouluttaja Selene Marckwort Marckwort-koulutusyhtiöistä sanoo. Tehokas yhdistelmä on yhdistää kielikurssi itsenäiseen opiskeluun. Kahdeksan tuntia viikossa itsenäisesti ja kaksi tuntia opettajan
kanssa saa paljon aikaan. - Kielen oppimisen nopeuteen vaikuttavat tietysti yksilölliset erot kuten esimerkiksi se, mitä kieliä osaa ennalta. Jos taustalla on paljon opintoja, on uudenkin kielen opiskelu helpompaa, koska opiskelija osaa hahmottaa kieliä ja tietää miten ne toimivat. Osa ihmisistä oppii parhaiten toistamalla fraaseja. Toiset tutustuvat ensin kielioppiin ja listaavat sanoja. Joku oppii kuuntelemalla radiota, lukemalla lehtiä tai katsomalla televisiota. - Jokaisella on oma oppimistyylinsä, ja sen tunnistaminen on opetustyössä tärkeää. Jot-
EXPATRIUM 65
KOULUTUS
Taloussanomat.fi:n Turkki-aiheista blogia pitävä toimittaja Lotta Nuotio asuu Istanbulissa Bosporinsalmen rannalla.
kummasti, samoin runsas television katselu. Etenkin dupatuilla ohjelmilla pääsee hyvään alkuun, koska niissä puhe on selkeämpää. Uutta kieltä opiskellessa pitää karistaa ujous ja rohkeasti pyytää natiiveilta apua. Ei ole mitään syytä nolostella, vaikka puhuisikin kohdemaan kieltä kaksivuotiaan sanavarastolla. Kieltä ei voi alkaa puhua vasta sitä osatessaan.
"Kielen järjestelmällinen opiskelu on tärkeää, mutta jos aina voi tosielämän tilanteissa selviytyä muilla kielillä, niin uutta kieltä ei opi käyttämään. Hankkiudu seuraan, jossa uutta kieltä on pakko käyttää."
Lotta Nuotio, toimittaja, Istanbul
- Monet suomalaiset hankkivat usein vahvan pohjan, mutta sitten puhumisen harjoitteleminen käytännössä jää. Virheitä saa tehdä ja ne voidaan eliminoida sitten kun päästään korkeammalle tasolle opiskelussa, EF:n Salo rohkaisee. - Paikallisilta ihmisiltä voi vaikka yksinkertaisesti kysellä, miten joku asia sanotaan hänen kielellään. Käytän paljon myös itseoppimiskursseja perusteiden opetteluun. Tällä hetkellä yritän opiskella italian perusteita, ja minulla on aina matkassa mukava iSpeak Italian, jota pyörittelen ajan antaessa myöten, kertoo Milanossa työskentelevä Jäneskallio.
Monikielisessä maassa
Uuden kielen opiskeluun on keskityttävä. Jos kohdemaassa puhutaan useaa kieltä, on hyvä miettiä, mistä kielestä on itselle eniten hyötyä, ja mitä kieltä omalla asuinpaikkakunnalla pääasiassa puhutaan.
Esimerkiksi Espanjan Kataloniassa puhutaan sekä espanjaa että katalaania. Barcelonassa asuva kääntäjä-muusikko ja The Satellites of Love -bändin laulaja ja basisti Paula Kultanen koki espanjan opiskelun katalaania tärkeämmäksi ja päätti keskittyä siihen. - Kun lopulta opin espanjan kielen niin hyvin, ettei minua keskusteluissa enää tarvinnut pitää guirinä eli ulkomaalaisena, niin en halunnut aloittaa uudelleen nolla-pisteestä katalaanin kanssa. Katalonian maaseudulla ei pelkällä espanjalla pärjää, mutta Barcelonan kaupunkialueella castellano on valtakieli. - Opiskelin espanjan alunperin siksi, että voin halutessani asua esimerkiksi missä tahansa Espanjassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Se on hyödyllinen kieli. Sitä paitsi Kultanen on tehnyt katalaanimiehensä kanssa sopimuksen: - Hänen ei tarvitse opiskella suomea, eikä
32
EXPATRIUM 65
KOULUTUS
minun katalaania. Keskenämme emme siis puhu kummankaan äidinkieltä, ja se on mielestäni tasa-arvoinen ratkaisu. Jos muutamme joskus Suomeen, mieheni kannattaa opiskella suomen sijaan englantia, koska siitä on hänelle enemmän hyötyä maailmalla. Kultanen kertoo opiskelleensa elämänsä aikana kahdeksaa kieltä ja tulleensa siihen tulokseen, että lisäkieliä ei enää tarvita. - Nykyään on yhä yleisempää, että eri kulttuureista lähtöisin olevat ihmiset keskustelevat keskenään sillä kielellä, joka sattuu olemaan yhteinen. Keskustelussa saatetaan puhua useita kieliä sekaisin ja pääasia on, että tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itse.
"Jokainen oppii kielet omalla tavallaan. Itse halusin aluksi saada kunnon kielioppipohjan, koska halusin alusta saakka puhua mahdollisimman oikein. Toki puhumaan oppii virheitä tekemällä ja niin että joku natiivi korjaa, mutta esimerkiksi espanjan verbitaivutus on niin vaikeaa, että sitä on pänttäämättä mahdoton oppia. Periaatteeni on mieluummin opetella samalla vaivalla kunnolla yksi kieli kuin kaksi kieltä huonommin."
Paula Kultanen, kääntäjä-muusikko, Barcelona
Kahdeksaa kieltä opiskellut Paula Kultanen Ribas asuu katalaanimiehensä Pau Ribaksen kanssa Barcelonassa. Kotona pariskunta puhuu espanjaa.
Kahdessa vuodessa kolme uutta kieltä
Englannilla pärjää useimmissa paikoissa. Varsinkin lyhyellä komennuksella motivaatio tai aika uuden kielen opiskeluun ei riitä. Englannin taidon preppaaminen on hyvä vaihtoehto, jos sillä pärjää maassa vaivatta tai komennusmaa on englanninkielinen. - Ensimmäiseksi kannattaa tosiaan miettiä, haluaako oppia täysin uuden kielen vai kehittääkö englannin taitoa entisestään. Usein moni kokee pärjäävänsä englannilla hyvin, mutta ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään natiivitasoa, toteaa Salo. Mikäli tarkoituksena on oppia kunnolla uusi kieli, täytyy sitä lähteä heti intensiivisesti opiskelemaan ja käyttämään.
Peruskielitaidon ehtii yleensä hankkia vuoden tai kahden aikana. Käytännössä kielenopiskelua tosin usein hidastaa se, että oma työ vie niin paljon aikaa arjesta, ettei sen päälle enää oikein jaksaisi opiskella. - Verkko-opiskelu on tätä päivää ja antaa hyviä tuloksia. Verkossa opiskelun voi ajoittaa oman aikataulun mukaisesti, Salo vinkkaa ja myöntää, että kahden kielen alkeiden oppiminen parissa vuodessa ei ole mahdottomuus, jos oppimisen ottaa tavoitteekseen ja siihen käyttää aikaa. Expatriaatin komennuspaikka voi vaihtua tiuhaankin tahtiin. Jos kohdemaa vaihtuu vuoden välein, voi uuden kielen opetteleminen tuntua turhauttavalta.
Selene Marckwort opettaa suomen kieltä muun maussa Yhdysvaltain suurlähetystön työntekijöille. Työssään hän on huomannut, että opiskelijoiden motivaatio yleensä laskee, jos he tietävät siirtyvänsä seuraavan puolen vuoden jälkeen Suomesta uuteen maahan. - Parin vuoden aikana voi oppia kolme kieltä perus small talk -tasolla, jos on motivaatiota, tahtoa ja aikaa oppia. On kuitenkin hyvä muistaa, että opimme eri nopeuksilla. Lisäksi osa ihmisistä ei kovasta treenaamisesta huolimatta omaksu useita uusia kieliä. Eiväthän kaikki opi pelaamaan tennistä ja harvasta tulee Wimbledon-tähti, vaikka pelaamista harjoittelisi useita satoja tunteja. n
EXPATRIUM 65
33
SUOMALAISUUS
Juhla se on, niin verraton!
TEKSTI HELEN MOSTER
n Tavaroiden ja muistojen lisäksi ulkomaille viedään paljon tapakulttuuria ja jo äidinmaidossa omaksuttuja juhlanviettotapoja. Mutta voiko Chilessä viettää suomalaista juhannusta ja Etelä-Afrikassa joulua?
K
aikki on mahdollista, vakuuttavat Expatrium.fi:n lokakuun gallupiin vastanneet. Gallup selvitti suomalaisten juhlanviettotapoja ulkomailla. Kuten arvata saattaa, tavat vaihtelevat suuresti: yhdelle suomalaiset juhlat ovat pyhiä, toiselle merkityksettömiä. Jos nykyisen asuinmaan kulttuuri ja varsinkin ilmasto muistuttavat pohjoista kotoa, kynttilät on helppo ripustaa joulukuuseen. Läkähdyttävässä helteessä on sen sijaan vaikea innostua lanttulaatikosta ja glögistä. Raija Airaksinen-Björklund Saksasta, Riitta Alanen Chilestä ja Kati Leppänen Intiasta rytmittävät vuotensa hyvin eri tavoin juhlien mukaan. Saksassa suomalaiset tavat ovat arvossaan, Chilessä niiden kanssa sinnitellään, ja Intiassa on mukauduttu paikalliseen menoon. Näin Raija, Riitta ja Kati kertovat:
Suomalais-ruotsalais-saksalainen potpuri
Pidämme yllä suomalaista juhlakulttuuria sopivasti sekoitettuna paikalliseen. Jotain suomalaista, jotain suomenruotsalaista ja jotain paikallista. Mistään emme tunne jäävämme paitsi. Uusi juhla meille oli 6.12. vietettävä Nikolaus, jota juhlitaan satoja vuosia sitten eläneen Pyhän Nikolauksen kunniaksi. Tähän lastenjuhlaan valmistaudutaan askartelemalla, laulamalla ja runoja harjoitellen. Edellisenä iltana lapset puhdistavat kenkänsä, jotka asetetaan oven ulkopuolelle. Nikolaus panee niihin yöllä makeisia, pähkinöitä, hedelmiä ja pikkulahjoja. Päivällä hän vierailee kouluissa ja tarhoissa ja tuo lapsille pullapoikia. Poikamme Nicklas ihmetteli aluksi kovasti "joulupukin kilpailijaa", mutta alkuhämmennyksen jälkeen hänkin on iloinnut uudesta juhlasta, varsinkin kun se ei haittaa oikeaa
joulua! Juhlimme Suomen itsenäisyyspäivää, lapsemme nimipäivää ja Nikolausta samalla kertaa. Toinen uusi juhla on ollut koulunalkamispäivä, jolloin ekaluokkalaiset saavat ns. Schultüten, koulutötterön. Keväällä tarhan seinällä oli lista, johon merkittiin, millaisen tötterön kukin haluaa. Kielipuolisuuteni vuoksi sattui väärinymmärryksiä. Oletin, että saamme tilata valmiit Schultütet, mutta saimmekin materiaalipaketit tötterön askarteluun. Toinen pieleen mennyt oletus oli, että lapset askartelevat ne itse. Materiaalit olikin tarkoitettu äideille. Kaupassa silmäilin valmiita tuutteja. Et kai vaan aio ostaa! totesi Nicklas vakavana. Kaikkien äidit tekevät ne itse. Selviydyin tuutin askartelusta, vaikka mielikuvitusta ja sovelluksia se vaati sekä sanakirjaa. Schultüteen laitetaan kaikkea
34
EXPATRIUM 65
SUOMALAISUUS
mahdollista koulun aloittamiseen liittyvää: kyniä, värejä, vihkoja ja kirjoja, mutta myös hedelmiä, makeisia ja "yllätyksiä". Vanhaa perinnettä on juhlittu jo 1950-luvulta. Alakerran naapuri etsi oman 1950-luvulla otetun Schultüte-kuvansa, ja sitten he vertailivat Nicklaksen kanssa kokemuksiaan. Koululla ylempien luokkien oppilaat olivat valmistaneet tervetuliaisohjelmaa uusille ekaluokkalaisille. Rehtori puhui, ja koulun nimikkopoliisi esittäytyi. Tunnelma oli miltei harras. Vihdoin tuli ensimmäisen koulutunnin aika. Me vanhemmat menimme sukulaisten kanssa koulun pihalle kahville. Koulun rehtori kierteli kyselemässä kuulumisia. Poikamme oli koulun ensimmäinen suomalainen oppilas, joten kiinnostus oli suuri; tulemmehan saksalaisten suuresti arvostamasta ja ihailemasta koulujärjestelmästä. Oppitunnin jälkeen oppilaat opettajineen tulivat ulos ja koulutötteröt luovutettiin juhlallisesti. Sen jälkeen päivänsankarit marssivat kuvattaviksi. Paikallinen sanomalehti kiersi kuvaamassa kaupungin kaikki ekaluokat. Kuvat julkaistiin lehdessä erillisenä liitteenä. Saksalaisten juhlien lisäksi olemme viettäneet paikallisen kansalaisopiston ruotsin opettajien ja opiskelijoiden järjestämiä Lucia-juhlia. Meillehän se sopii, suomenruotsalaisia kun olemme, Nicklaskin pääsi kerran tähtipojaksi. Juhlaa vietetään pienessä piirissä. Minusta on tärkeää osallistua Luciajuhlaan perinteen säilyttämiseksi. On ylipäänsä haasteellista pitää ulkomailla kiinni oman kulttuurin, saati vähemmistökulttuurin traditioista. Laulamme tuttuja joululauluja, syömme ruotsalaisia jouluherkkuja ja juomme ruotsalaista glögiä. Ja tietenkin jaamme ruotsihenkiset pikkujoululahjat. Suomalaisten seurakuntien joulujuttuihin emme ole osallistuneet, kun niitä ei ole lähellä. Raija Airaksinen-Björklund on jatko-opiskelija Helsingin yliopiston teatteritieteen laitokselta. Hän asuu Hammissa Saksassa perheineen, johon kuuluu mies ja 9-vuotias poika.
KUVA: RAIJA AIRAKSINEN-BJÖRKLUND
Joulu maistuu pipareilta Björklundien perheessä. Nicklaksen koulutöttero oli pohjaton.
KUVA: RAIJA AIRAKSINEN-BJÖRKLUND
"Minusta on tärkeää osallistua Lucia-juhlaan perinteen säilyttämiseksi. On ylipäänsä haasteellista pitää ulkomailla kiinni oman kulttuurin, saati vähemmistökulttuurin traditioista." 35
EXPATRIUM 65
SUOMALAISUUS
Uusi vuosi thaimaalaisittain
Songkranin aikana ollaan tiiviisti kotona. Kuskit kännissä ja holtitonta käyttäytymistä joka puolella. Talkkivedellä sotketaan ihmiset, ympäristö ja ajopelit. Ei mitään hyvää. Mies, Thaimaa, ulkomailla 23 vuotta
Chilessä pimeintä juhannuksena
En oikein koskaan pääse joulutunnelmaan, kun Chilessä on silloin keskikesä ja runsaat 30 astetta. Olemme yleensä viettäneet joulua Santiagossa perhepiirissä. Ensimmäisinä Chilen-vuosina valmistin tunnollisesti suomalaisia jouluruokia, peruna- ja porkkanalaatikkoa, valkosipulisilakoita ja rosollia, mutta kun ne eivät muille kuin minulle maistuneet eikä ex-mieheni ollut koskaan viettänyt joulua Suomessa, luovuin suosiolla. Vuosi sitten tilasimme santiagolaiselta lihakauppiaalta "aidon joulukinkun", joka osoittautui niin ylisuolatuksi, että se piti heittää pois.
Viime vuodet olemme soveltaneet suomalaisia jouluruokaperinteitä täkäläiseen käytäntöön: graavilohta, kalkkunaa ja keitettyjä perunoita, rosollia ja muita salaatteja. Joulupipareiden leipomista ja glögiä en ole edes harkinnut, mutta suomalaisten ja ruotsalaisten ystävättärieni mielestä joulu ei tule ilman niitä Santiagossakaan. Juhannusta en täällä vietä, koska se osuu vuoden lyhimpään ja pimeimpään päivään, "noche de San Juaniin". Toki siihenkin liittyy paljon taikoja ja mystiikkaa. Vuosia sitten juhannusaattona, kun oli oikein pimeää, kylmää ja ankeaa, totesin miehelleni, että nyt tuntuu enemmän joululta kuin juhannukselta. Mies, joka oli viettänyt lähes 20 joulua Ruotsissa, ymmärsi hyvin tuntemukseni ja haki saman tien joululaulukasetin ja pisti soimaan. Minä tein meille glögit, sytytimme kynttilät ja virittäydyimme jouluisiin tunnelmiin. Tyttäreni, joille chileläinen "kesäjoulu" on "oikea" joulu, ihmettelivät touhua mutta yrittivät parhaansa mukaan sopeutua äidin oikkuun. Se miksi äidin joulutunnelmaan tarvittiin pimeää ja kylmää vuodenaikaa, valkeni heille vasta vuosia myöhemmin,
Omat ruoat tuliaisina
Paloi pinna, kun vieraat tulivat maan tavan mukaan puolitoista tuntia myöhässä. Usein naisvieraat tuovat ruokaa mukanaan, joten emännän tarjottavat jäävät taka-alalle. Se pännii. Nainen, Israel, ulkomailla 13 vuotta
kun ensi kertaa vietimme suomalaista joulua vanhempieni ja sisareni perheen kanssa Helsingissä. Chileläisistä juhlista tärkeimpiä on 18. syyskuuta vietettävä kansallispäivä, jota juhlitaan pitkään ja rankasti. Jos se osuu keskelle viikkoa, moni ottaa omaa lomaa, jotta työ ei pääsisi haittaamaan juhlimista. Juhlien aikana ympäri maata järjestetään eräänlaisia markkinoita, fondas dieciocheras, joihin chileläiset osallistuvat sankoin joukoin. Niissä syödään ja juodaan, katsotaan rodeoesityksiä, tanssitaan kansallistanssia cuecaa, pelataan perinteisiä pelejä ja muuten vain ihmetellään. Joskus keväinen sää suosii juhlintaa. Ykkössijalla on kuitenkin syöminen
36
EXPATRIUM 65
SUOMALAISUUS
eläessäni nähnyt mitään vastaavaa. Kellon lyötyä 12 alkoi henkeäsalpaava pauke, ja merenlahden yllä välkkyvä valoloisto jatkui taukoamatta puoli tuntia. Väkeä oli valtavasti pikkulapsista vanhuksiin. Iloa ei edes pilannut se, että vieressä seissyt nuorisojoukko avasi samppanjapullon ja ruiskutti sisällön päälleni. Valparaison uudenvuodenaaton ilotulitukset tunnetaan koko eteläisessä Amerikassa. Arviolta miljoona ihmistä matkustaa paikan päälle joka vuosi niitä ihailemaan. Kymmenille kukkuloille rakennetusta Valparaisosta on upea näköala Tyynellemerelle. Riitta Alanen työskentelee Santiagossa Chilessä Norjan Santiagon-suurlähetystössä kulttuuri- ja tiedotusvastaavana. Riitan perheessä on 16- ja 20-vuotiaat tyttäret ja 8-vuotias Tähti-kissa.
"Chileläisten paino nousee keskimäärin kolme kiloa kansallispäivän juhlinnan aikana. Kuntosalit ovat sitten täpötäynnä, kun kiloista yritetään päästä eroon ennen joulukuussa alkavaa uimapukusesonkia."
Riitta Alanen tyttärensa Amanda Badillan kanssa Villarricajärvellä Etelä-Chilessä.
KUVA: REBECCA BADILLA
ja juominen. Naudanlihaa ja rasvaisia makkaroita kuluu monta kiloa henkilöä kohti ja viiniä litrakaupalla. Uutisissa kerrottiin, että chileläisten paino nousee keskimäärin kolme kiloa kansallispäivän juhlinnan aikana. Kuntosalit ovat sitten täpötäynnä, kun kiloista yritetään päästä eroon ennen joulukuussa alkavaa uimapukusesonkia. Olemme käyneet ihmettelemässä markkinahumua, mutta en oikein jaksa innostua rodeosta, cuecan katselemisesta tai ylenpalttisesta syöpöttelystä ja juopottelusta tosin suomaisiin juhliin olennaisesti kuuluvia humalaisia ei juuri näe. Minua juhlinnassa ärsyttää myös kaupallisuus: supermarketeissa soi cueca aamusta iltaan kolmen viikon ajan, ja Chilen lippuja tyrkyttäviin kaupustelijoihin törmää joka kadunkulmassa. Lain mukaan saa 50 euron sakot, jos ei liputa sekä 18. että 19. päivänä, mutta eipä ole sakkoja tullut, vaikka emme ole liputtaneet. Naapurin eläkkeellä oleva poliisiupseerisetä liputtaa meidänkin puolesta koko syyskuun ajan! Paras juhlamuistoni Chilessä liittyy uuden vuoden juhlintaan Valparaison satamakaupungissa Tyynenmeren rannalla. En ole
EXPATRIUM 65
37
SUOMALAISUUS
Jouluna uima-altaaseen saunan sijaan
Olen ainoa suomalainen kotikaupungissani Lagosissa, joten hoidan joulun ja itsenäisyyspäivän juhlajärjestelyt itse ja kutsun ystäviä kylään. Oiva tapa kertoa Suomesta ja Suomen historiasta eri maiden kansalaisille. Joulua vietämme suomalaisten ja mieheni puolelta tulevien tanskalaisten perinteiden mukaan. Afrikassa joulusauna on muuttunut uima-altaaksi, ja ruoat haetaan Euroopasta tai tehdään itse. Joululaulut soivat monella kielellä. Nainen, Nigeria, ulkomailla 13 vuotta
Intiassa juhlitaan valoa
Emme juhli vuodenaikoihin liittyviä juhlia, emme suomalaisiakaan. Kerran olen tehnyt munkkeja, siinä kaikki. Vappua juhlisin, mutta siitä tulee koti-ikävä. Ehkä se tuo mieleen suomalaisen karnevaalitunnelman. Suomessa menimme mieheni kanssa vappukadulle ja ostimme lapsille vappupallot. Oli ihana katsella ihmisiä, kun kaikki olivat niin hyvällä tuulella pitkän kaamoksen jälkeen. Täällä Intiassa juhlistamme ainoastaan paikallista diwalijuhlaa, hindujen valonjuhlaa, joka vastaa kristittyjen joulujuhlaa. Pai-
kalliset sytyttävät kynttilöitä ja öljylyhtyjä, jotta hyvät henget pääsevät taloihin sisälle. Intialaiset antavat pieniä lahjoja naapureilleen, sukulaisilleen ja työntekijöilleen. Me olemme antaneet makeisrasiat palvelustytöllemme, maidille, ja kuskillemme sekä heidän perheilleen. Maidille olemme antaneet myös uuden sarikankaan. Minua viehättävät upeat kynttilät, joita on mielettömästi. Kynttilämeri kiertää yleensä koko talon. Juhlassa ärsyttää eniten se, että paikalliset ampuvat raketteja ja papatteja holtittomasti kuukauden ajan. Aiemmin asuimme Teheranissa Iranissa. Sieltä minulle on jäänyt mieleen Iranin ja Irakin sodanaloittamisjuhla. Sotahan alkoi vuonna 1980. Yhdessä Teheranin suurimmista puistoista, Pârk-e Mellatissa, oli pienoisnäyttely sodasta ja paikoista, joissa suurimmat yhteenotot tapahtuivat. Marttyy-
Vappubiletystä vuonna 2007
Noin 400 henkeä yli 10 eri maasta oli viettämässä Wienissä suomalaista vappua. Kovat oli juhlat. Minähi olin humalassa. Lopputulos: suomalaisilla ei ole mittään asiaa ko. baariin enää. Pikkusielunen omistaja, ku ei raha kelpaa... Mies, Itävalta, ulkomailla 4 vuotta
rien kuvia oli kaikkialla. Sodassa käytettyjä aseita oli näytillä lasikaapeissa. Puhujanpöntöstä pidettiin puheita, mutta en ymmärtänyt niitä. Viikon ajan oli erilaisia kulkueita, joita meitä ei suositeltu mennä katsomaan. Itseäni ihmetytti eniten juhlassa vallinnut hurmoshenkisyys. Kati Leppänen on kotiäiti Bangaloressa Intiassa. Perheeseen kuuluvat mies, 12- ja 13vuotiaat pojat ja 7-vuotias tytär.
Proletaarit, ohoi!
Vappuna ärsyttää, kun kukaan ei ole työväenjuhlasta tietoinen, vaikka se on kalenterissa. Aussit eivät tajua ammattiliitoista hölkäsen pöläystä. Nainen, Australia, ulkomailla 10 vuotta
"Paikalliset sytyttävät kynttilöitä ja öljylyhtyjä, jotta hyvät henget pääsevät taloihin sisälle."
38
EXPATRIUM 65
ÄIDINKIELI
Pulmalliset paikannimet
TEKSTI HELEN MOSTER
n Ulkomaisten paikannimien kirjoitusasun valitseminen on visaista. Työ helpottuu, sillä nimet tulisi kirjoittaa tulevaisuudessa enenevästi alkuperäisessä asussa.
Tavoitteena on, että kaikkialla maailmassa käytettäisiin mahdollisimman paljon kunkin maan omia paikannimiä alkuperäisissä asuissa, Paikkala selventää. Uusia sovinnaisnimiä ei tulisi luoda. Monet sovinnaisnimet muodostavat kuitenkin tärkeän osan kulttuurista pääomaa eikä tuttuja paikannimiä olla kokonaan heittämässä yli laidan. Paikkala vakuuttaa, että Kotuksen julkaisusta löytyy myös historiallisia eksonyymejä, esimerkiksi Elsass ja Armorika. Historian havinaa liittyy vanhaan tuttuun Pekingiinkin, joka on yhä täyttä valuuttaa. Sen rinnalla on tosin luvallista käyttää kansainvälisen tavan mukaan kirjoitettua nimiasua Beijing. Sen sijaan Hong Kong ei saa kielenhuoltajien siunausta. "Tuoksuvan sataman" ainoa virallisesti hyväksytty kirjoitusasu on suomen kielessä Hongkong.
Riikasta Thaimaaseen?
P
ulmia riittää niin ammattilaisilla kuin tavallisilla tallaajillakin. Onko kirjoitettava Bruxelles, Brussel vai Bryssel? Hong Kong vai Hongkong? Aigeianmeri vai Egeanmeri? Peking vai Beijing? Mikä kirjoitusasu on oikein? Vastauksia voi etsiä luotettavista tietosanakirjoista, kartastoista sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, kertoo Kotuksen erikoistutkija Sirkka Paikkala. Apua löytyy lisäksi Kerkko Hakulisen teoksista Maailman paikannimet (1983 ja 1996) ja Paikannimet (2006). Vuonna 2010 tietoa saa myös uudesta Kairo vai Al-Qahirah? -julkaisusta, jonka Kotus julkaisee ensin paperisena ja myöhemmin sähköisenä versiona. Julkaisu on ajantasainen luettelo ulkomaiden paikannimistä, eksonyymeistä. Eksonyymit ovat suomen kieleen mukautuneita ja vakiintuneita ns. sovinnaisnimiä. Kairo vai Al-Qahirah? -julkaisun tarkoi-
tus on auttaa valitsemaan oikea kirjoitusasu suomenkieliseen tekstiyhteyteen. Luettelon avulla niin suomen- kuin muunkielisetkin pystyvät yhdistämään oikeat nimet ja kohteet, Paikkala kertoo. Ulkomaisten nimien kirjoitusasuja kysytään erikoistutkijan mukaan jatkuvasti. Uutisointi, kansainvälistyminen, EUyhteistyö ja kääntäminen pitävät asian pysyvästi ajankohtaisena. Lisäksi Euroopassa on parhaillaan menossa EU:n tukema hanke, EuroGeoNames, jossa Euroopan kansallisten karttalaitosten tuottamat nimiaineistot linkitetään yhdestä paikasta haettavaksi. Kansallisten eksonyymien määrää halutaan vähentää, ja siksi Kotuksen uutuus pudottaa pois osan vanhoista nimistä. Samalla nimiasujen kirjavuus vähenee. Esimerkiksi Upsala on nykyisten suositusten mukaan Uppsala. Etelä-Jyllanti on jäänyt pois, kun hallinnollisen alueen nimeksi on tullut Syddanmark eli Suomessa Etelä-Tanska.
Virheitä ei synny pelkästään paikannimien perusmuotojen kirjoittamisessa vaan myös nimien taivutuksessa. Suomalaisten 2000-luvun Kanariansaarten, Thaimaan, taivutuksesta on tullut varsinainen kielipoliisin lemmikki. Lennetäänkö Thaimaaseen vai Thaimaahan? Muistiaan voi virkistää rallattamalla "taivaaseen pääsee kiltit, Thaimaahan myös tuhmat". Ongelmia aiheuttaa myös Latvian pääkaupunki. Vietettiinkö viikonloppu Riiassa vai Riikassa? Tässä puujalkavitsin tasoista muistin tukea: Riiassa oltiin siian maku suussa. Jos rallatuksista ei ole apua, kannattaa turvautua ulkomuistiin. Kun se toimii, osaa kirjoittaa oikein sellaisetkin paikannimet kuten Lähi-itä, Kaukoitä ja Egeanmeri. Brysselistä puhumattakaan. n Suomen Tietotoimisto neuvoo paikannimien kirjoituksessa osoitteessa www.stt.fi/fi/tyylikirja/sanastot ja Kotuksen nimineuvonta numerossa +358207813203 tai osoitteessa www.kotus.fi > nimistö > nimistönhuolto. Maiden nimet seitsemällä kielellä osoitteessa http://kaino.kotus.fi/maidennimet.
EXPATRIUM 65
39
SUOMALAISIA MAAILMALLA HEISTÄ PUHUTAAN
Kokoamme uutisia eri puolilla maailmaa vaikuttavista maanmiehistä, suomalaisyrityksistä tai ylipäätään eri medioissa tai yhteyksissä esille nousseesta suomalaisuudesta. Sinäkin voit toimittaa meille uutisia asuinmaasi suomalaisista. Kaikkien ideoita lähettäneiden kesken arvomme neljä kerta vuodessa suomenkielisen dvd-elokuvan. Yhteystiedot: toimitus@expatrium.fi fax +358 9 6224421
ESPANJA
Ilmailumuseon koneelle Kar-Airin värit Málagan lentokentällä vietettiin 20.10. 50-vuotisjuhlia, joiden pääosassa olivat suomalaiset. Suomalaisen lentoyhtiö Kar-Airin Convair 440 Metropolitan oli aikoinaan ensimmäinen matkustajakone, joka laskeutui siviililiikenteelle avatulle kentälle. Tämä tapahtui 20.10.1959. Konetta luotsasi Olli Mäkinen ja perämiehenä oli Antti Waris (nyk. Warén). Matkustajia oli kyydissä 48, ja tämä oli alku Costa del Solin matkailun räjähdysmäiselle kasvulle. Juhlan kohokohta oli lentokentän kupeessa sijaitsevan Museo Aeroplaza - ilmailumuseon pihassa seisovan Convair Metropolitan -koneen uuden ulkoasun esittely. Lentokone on maalattu entisen suomalaisyhtiön, Kar-Airin väreihin. Maalaamisesta on puhuttu jo vuodesta 2006 lähtien, mutta taloudellisista syistä toteuttaminen on viivästynyt. Nyt projekti saatiin päätökseen suomalaisten lentäjien veljespiiri Aurinkolaivueen, Kar-Air Killan ja Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry:n avustuksella. - Vanha hyvä suomalainen talkoohenki ja tavallaan talvisodan yhteishenki iski päälle, Aurinkolaivueen komentaja Pertti Seeve julisti juhlapuheessaan. Suomalaiset "ottivat sutin kouraan ja panivat töpinäksi". Málagan ilmailumuseon määrärahat riittivät maalien ostoon, ja suomalaiset järjestivät keräyksen, jotta kone saatiin maalautettua. Suomalaiset olivat näkyvästi edustettuina lentokentän 50-vuotisjuhlilla. Nyt jo eläkepäivistä nauttivat suomalaispilotit ja -lentoemännät nähtiin paikalla vanhoissa univormuissaan. Paikalla oli noin 50 espanjalaista ja peräti satakunta suomalaista juhlijaa. - Onnellisten sattumien kautta tämän museon näyttelyesineeksi tiensä löytänyt Kar-Airin aikoinaan käyttämän Convair Metropolitanin sisarkone on saatu maalautettua suomalaiseksi koneeksi. Tällaista tuskin löytyy nyt mistään muualta maailman ilmailumuseoista, Seeve iloitsi juhlapuheessaan. - Voimme sanoa tänään, että Feeniks on noussut siivilleen!
Suomalaispilotit ja lentoemännät kuten silloin ennen.
ITALIA
Akatemian kunniajäsen Kuvataiteilija Hannu Palosuo, 43, on kutsuttu Rooman kaupungin tiede- ja taideakatemian kunniajäseneksi. Roomassa asuvan Palosuon nimitystä perusteltiin hänen taiteellisilla saavutuksillaan sekä korkealla ammattitaidollaan ja moraalillaan. Kuvataiteilija on opiskellut ikuisen kaupungin kuvataideakatemiassa ja valmistunut sieltä taidemaalariksi vuonna 1997. Palosuo osallistuu aktiivisesti omilla töillään näyttelyihin eri puolilla maailmaa, mutta myös järjestää suomalaisille eri taidealojen edustajille näyttelyitä ja esiintymismahdollisuuksia Italiassa.
la. Sillä on televisioelokuvaksi suomalaisittain huikea 1,7 miljoonan budjetti. Aiemmin Saarela on tehnyt Ranskassa Artelle Teneriffa-lyhytelokuvan, joka edesauttoi uuden pestin saamisessa. Hän on valmistunut elokuvateorian maisteriksi Pariisissa, mutta kiinnostui elokuvien tekemisestä vasta tämän jälkeen. Jatkoa opinnoille hän on saanut Taideteollisesta korkeakoulusta Helsingistä. Suomessa Saara Saarela on ohjannut kaksi pitää elokuvaa: Hengittämättä & nauramatta (2002) ja Väärät Juuret (2009).
RUOTSI
Laajemmin palveluita suomeksi Viime kesänä Ruotsin valtiopäivät hyväksyi uuden vähemmistölain, joka parantaa kielivähemmistöjen, myös ruotsinsuomalaisten, asemaa Ruotsissa. Lakiuudistuksen myötä suomen kielen hallintoalueeseen liittyy vuodenvaihteessa yhteensä 18 kuntaa Mälarinlaaksosta. Alueen kunnissa on vastaisuudessa saatava muun muassa lasten päivähoitopalveluja ja ikääntyvän väen palveluita suomen kielellä. Aika näyttää kuinka hyvin laki toteutuu. Tietämän mukaan vain pari kuntaa on ehtinyt tehdä suunnitelmia, miten vähemmistölakia pystytään käytännössä toteuttamaan.
RANSKA
Elokuvaohjaajana elokuvamaassa Kansainvälisen lapsuuden ja nuoruuden pankkialalla työskennelleen Anneli-äidin ansiosta Saara Saarela tekee nyt kansainvälistä ohjaajan uraa maailmalla, tällä hetkellä Pariisissa. Saarela seuraa näin ensimmäisenä suomalaisnaisena Aki ja Mika Kaurismäen, Renny Harlinin ja Klaus Härön jalanjälkiä. Saarelan työn alla oleva La Venitienne (Venetsialainen) elokuva nähdään ARTEn televisiokanaval-
40
EXPATRIUM 65
SUOMALAISIA MAAILMALLA SAKSA
Suomalainen tähtiravintola Viiden tähden hotelli Brandenburger Hofin Die Quadrigaravintolaa Berliinissä pitää puikoissaan keittiömestari Sauli Kemppainen. Kemppainen nappasi ensimmäisen Michelin-tähtensä kymmenen kuukauden kuluttua aloittamisestaan. Ensimmäinen Michelin-tähditetty suomalaisravintoloitsija maailmalla hän ei sentään ole, sillä sen sai Jouni Törmänen Nizzassa jo vuosia sitten. Tällä hetkellä Oulusta kotoisin oleva Kemppainen on tosin yksin, sillä Törmänen miettii uralleen uusia vaihtoehtoja, eikä tee nyt töitä tähtien eteen. Die Quadrigan ruokalista on pohjoismaalaisvaikutteinen, jossa on myös mukana ripaus Italiaa ja Espanjaa. Suomesta on tarjolla jatkuvasti poroa, muikunmätiä, tatteja, marjoja ja juustojakin. Keittiömestarin tiimikin koostuu osittain suomalaisista, sillä he ovat sous chef Matti Jämsén ja chef de pâtisserie Ilkka Laasio. Kemppainen on hankkinut tietotaitonsa 20-vuotisella urallaan niin Suomesta (Savoy, Palace Gourmet, Kämp, Groteski) kuin Vendômesta Bergisch Gladbachissa Saksassa, Fat Duckista Berkshiressa Britanniassa ja Tristanista Espanjassa.
KUVA: HANNU ESKELINEN
SVEITSI
Kyydissä miljoonaratsut Heidi Mulari asuu periaatteessa Zürichissä, mutta viettää enemmän aikaa hevosautossa kuin kotonaan. Mularin työnä on vastata sveitsiläisen huippuratsastaja Steve Guerdatin kilparatsuista ja siitä, että nämä ovat kilpapaikoilla eri puolilla Eurooppaa ajoissa ja kunnossa. Tätä työtä hän on tehnyt jo viisi vuotta ja omien sanojensa mukaan paras apu siinä on maalaisjärki. Hevoshoitaja nimittäin junailee ison kasan erilaisia juoksevia asioita, jotta ratsut saadaan perille. Täytyy hoitaa kaikki matkaan liittyvät varaukset, tulli- ja rajamuodollisuudet, hevosten ruokinnat, liikuttamiset ja yöpymistallitkin ja asioinnit kilpailukanslian kanssa. Hevosauton lasti ei myöskään ole mikä tahansa, sillä hevosten arvoksi voi laskea miljoonia euroja.
Carina Räihä suuntaa kohti Mount Everestin huippua.
lun huipulle ja on sen jälkeen valloittanut vuoria toisensa jälkeen Alpeilla. Everestin valloituksen hän on jo aloittanut karaisemalla kroppaansa kylmässä merivedessä. Hyvän kunnon lisäksi retki vaatii tukon rahaa. Räihä onkin hankkinut itselleen sponsoreita, joiden tuotteita hän testaa ääriolosuhteissa matkallaan. Mukaan lähtevät muun muassa hyvinvointiranneke ja erilaisia kylmiin olosuhteisiin suunniteltuja vaatteita. Kukaan suomalainen nainen ei ole aiemmin noussut Everestille. Ensimmäinen mies oli Veikka Gustafsson, joka nousi yli 8800 metriä korkealle vuorelle ilman lisähappea vuonna 1997. www.carinaraiha.com
URUGUAY
Voimamies valkokankaalla Suomalainen voimamies ja näyttelijä Jouko Ahola, 39, näyttelee toista pääroolia uruguailaisessa Mal día para pescar (Huono päivä lähteä kalaan) elokuvassa. Sen on ohjannut Alvaro Brechner ja siinä puhutaan sekä espanjaa että englantia. Painielokuva valittiin Uruguayn Oscar-ehdokkaaksi. Yhdysvaltain elokuva-akatemia pyytää vuosittain elokuvia tuottavilta mailta yhtä ehdokasta kilpailemaan kansainvälisen elokuvan Oscarista. Helmikuussa selviää, mitkä elokuvat jatkavat finaaliin.
TIIBET
Ylös vuorelle Huippu-ura amerikkalaispankin palveluksessa sai jäädä, kun Carina Räihä, 43, huomasi nelikymppisenä, että elämällä täytyy tehdä vielä jotakin muutakin kuin pelkkää työuraa. Itsenäinen työ ja hyvä palkka eivät enää riittäneetkään. Räihä asetti uudet tavoitteet, maailman korkeimman vuoren, Everestin valloituksen maaliskuussa 2010, jolle hän antoi nimeksi Tango Expedition. Ihan pystymetsästä hän ei hankkeeseen hyppää, sillä hän on urheillut aina ja harrastanut kiipeilyäkin. Vuonna 1997 hän nousi Kaakkois-Aasian korkeimmalle, Mount Kinaba-
UNKARI
Galleristi ja taidemesenaatti Yli 10 vuotta Unkarissa taiteen alalla toiminut Ari Kupsus on avannut Ari S. Kupsus -gallerian Bródy Sandor kadulle Budapestissa. Kupsus on toiminut monialaisesti kaupungin niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä yhteisöissä. Oman säätiönsä kautta hän kerää kotikonserttien avulla rahoitusta lahjakkaiden, mutta vähävaraisten musiikkiopiskelijoiden taloudelliseen tukemiseen. Säätiö jakaa tukea vuosittain. Kupsuksen kiinnostus ei jää vain musiikkiin, vaan hän on myös muun taiteen ystävä ja antiikin keräilijä. Oman gallerian avaaminen on vuosien unelmien täyttymys.
YHDYSVALLAT
Rapu kuvassa Alex Marttunen, 11, koululainen Suomesta, on yksi See the bigger picture valokuvauskilpailun kahdeksasta voittajasta. Kilpailun järjestivät Airbus, National Geographic Society ja YK:n Green Wave-kampanja, joka rohkaisee nuoria perehtymään elämän ja luonnon monimuotoisuuteen. Kilpailuun osallistui 2350 nuorta 99 maasta. Voittajat kutsuttiin Washingtoniin National Geographicin päämajaan. Alex oli ottanut kilpailukuvansa Thaimassa. Siinä rapu on pesiytynyt rikkinäiseen lasipullon kaulaan. www.seethebiggerpicture.org
EXPATRIUM 65
41
IHMISSUHTEET
Kun ystävä muuttaa muille maille
TEKSTI MIRVA LEMPIÄINEN
n Sanotaan, että muuttaminen on helpompi asia sille joka lähtee kuin sille joka jää. Ulkomaille muuton käytännön asioita hoitaessaan harva kuitenkaan tulee miettineeksi, kuinka oma lähtö vaikuttaa läheisiin ystäviin. Mirva Lempiäinen selvitti kuinka elämä muuttuu kun hyvä ystävä poistuu arjesta.
Jonna Vatja (vas.) ja Tiina Kampman (keskellä) amperelainen Tiina Kampman, 41, pystyi vielä menneenä kesänä hilpaisemaan koska tahansa 100 metrin päässä asuneen ystävänsä Jonna Vatjan, 40, luokse kuulumisia vaihtamaan. Lyhyen matkan pystyi taittamaan vaikka puolipukeissa ja sisäläpsyt jalassa. - Saatoin mennä joskus Jonnan luo hakemaan vaikka jotain työkalua lainaksi ja jäädäkin juttelemaan moneksi tunniksi. Toisinaan hän tuli luokseni parantamaan maailmaa, Tiina muistelee. Nykyisin pikavisiitti Jonnan luo ei enää onnistu, kuten eivät myöskään yhteiset kävelylenkit ja illanistujaiset kaupungilla. Jonna muutti rakkauden perässä Intiaan elokuussa, eikä ole tulossa ihan heti takaisin.
T
- Aluksi mietin asiaa useinkin, Tiina kertoo hämmennyksen tunteistaan. - Asun poikani kanssa kahdestaan ja hyvän ystävän asuminen näin lähellä kotiamme toi jonkinlaista turvaa. Poikanikin tiesi, että jos tulee hätä, Jonnalta voi mennä pyytämään apua. Alkuhaikeudesta huolimatta Tiina kertoo nyt jo tottuneensa ajatukseen ja olevansa en-
"Nykyisin pikavisiitti Jonnan luo ei enää onnistu, kuten eivät myöskään yhteiset kävelylenkit ja illanistujaiset kaupungilla."
nen kaikkea iloinen Jonnan puolesta. Viitisen vuotta toisensa tunteneet ystävykset pitävät tätä nykyä yhteyttä mm. tekstailemalla ja Skypen kautta. - Viimeksi puhuin Jonnan kanssa puhelimessa kun vietimme työporukkamme pikkujouluja ja soitimme hänelle. Oli kiva kuulla hänen äänestään, että kaikki on hyvin, Jonna kertoo. Kuluva vuosi on ollut muutoksien täyteinen myös Jyväskylässä asuvalle Mari Lähteenmäelle, 26. Hänen hyvä ystävänsä Niko Kotilainen, 28, muutti helmikuussa Marin ja hänen tuoreen aviomiehensä Askon naapurista Jyväskylästä lämpimämmille leveysasteille Australiaan saatuaan sieltä töitä. - Niko oli puhunut siitä jo kauan, joten osasin aavistella pitkää poissaoloa. Kun sitten
42
EXPATRIUM 65
IHMISSUHTEET
Asko ja Mari Lähteenmäki ja Niko Kotilainen (oik.)
vähitellen oivalsin, että hän ei ehkä olekaan muuttamassa enää pysyvästi Suomeen, olin tietysti aika onneton, Mari kertoo. Ystäväporukka, johon Mari ja Niko kuuluivat, oli pysynyt koossa pitkälti Nikon ansiosta. Pari kertaa viikossa saunottiin porukalla, pelattiin lautapelejä, leivottiin ja syötiin herkkuja kotona tai ravintolassa. Tämä muuttui Nikon lähdettyä. - Alussa oli tosi tylsää. Ei oikein tiennyt, mitä sitä tekisi lauantai-iltaisin, kun ennen oli aina saunottu. Mieheni ei myöskään yllätyksekseni ole erityisen innostunut lautapelien pelaamisesta, joten nyt ei ole enää pelikaveriakaan, Mari harmittelee. - Kummallisinta on, että ei ole enää juhlia. Niko järjesti niitä usein, koska pitää ihmisten seurasta ja hyvästä ruuasta. Toki läheisen ystävän saavutuksista osataan myös olla onnellisia omasta ikävästä huolimatta. Se oli turkulaisen Satu Villikan,
Eurooppakin voi olla kaukana "Kun sitten vähitellen oivalsin, että hän ei ehkä olekaan muuttamassa enää pysyvästi Suomeen, olin tietysti aika onneton."
30, päällimmäinen ajatus kun hänen ystävänsä Terhi Lintukangas, 33, lähti opiskelemaan New Yorkiin syyskuussa. - Olin iloinen hänen puolestaan, koska tiesin sen olevan Terhin pitkäaikainen haave, Satu kertoo. Satua ja Terhiä yhdistivät Turussa teatterijutut, ja aikaa vietettiin usein kahvitellen, lenkkeillen, uiden ja iltariennoissa. - On outoa, ettei Terhi enää asu täällä. Ei ole ollut helppoa sopeutua siihen. Kaipaan hänen seuraansa, Satu tunnustaa.
Toisaalta toisen ei tarvitse muuttaa kaukomaille asti jättääkseen ystävän kokoisen aukon koti-Suomeen jäävän osapuolen sydämeen. Näin kävi Helsingissä asuvalle Sini Korhoselle, 27, kun hänen paras ystävänsä Amira Elbanna, 26, muutti poikaystävänsä töiden vuoksi Luxemburgiin kaksi vuotta sitten. - Olin aika järkyttynyt, koska Luxemburg tuntui niin kaukaiselta paikalta. Myöskään siitä ei ollut tietoa, että olisiko Amira siellä vuoden vai viisi vuotta, ja se ehkä teki asiasta vaikeamman, Sini pohtii. Amira ja Sini tutustuivat toisiinsa 13 vuotta sitten ollessaan samassa koulussa Jyväskylässä, ja bestiksiä heistä tuli jo kouluaikoina. Kaksikko joutui tosin harjoittelemaan erossa oloa jo muutamaa vuotta ennen Amiran ulkomaille muuttoa, kun he päätyivät opiskelemaan eri paikkakunnille. - Mutta nähtiin aina kun se oli mahdollista
EXPATRIUM 65
43
IHMISSUHTEET
Sini Korhonen (vas.) ja Amira Elbanna
44
EXPATRIUM 65
IHMISSUHTEET
Heini Haapajärvi (oik.) ja Kaisa Kärkkäinen ja vietettiin kunnon laatuaikaa. Se saattoi olla mitä tahansa biletyksestä ja konserteista kotona istumiseen ja jutteluun, Sini kertoo. Toisaalta kaukoystävyyden kokeminen jo etukäteen antoi Sinillekin hieman näkökulmaa asioihin. - Tosiasiassahan lento Luxemburgiin kestää yhtä kauan kuin ne junamatkat mitä reissattiin täällä Suomessa. Ystävykset yrittivät aluksi pitää jatkuvasti yhteyttä toisiinsa puhelimella ja sähköpostitse. Sini sanoo olleensa myös hieman kateellinen siitä, ettei enää päässytkään jakamaan Amiran kanssa jokaista hauskaa hetkeä. - Pikkuhiljaa meille kuitenkin kehittyi sellainen tunne, ettei meidän tarvitse olla joka päivä tekemisissä, eikä se heikennä ystävyyttämme, hän kertoo sopeutumisprosessista. Nykyisin Sini sanoo heidän pitävän yhteyttä sähköpostin ja ennen kaikkea Facebookin avulla. - Jotain pientä tulee kirjoitettua lähes joka päivä ja Facebookissa näkee aina kuvien välityksellä mitä uutta on meneillään. - Seuraavaksi ei tiedetä yhtään milloin nähdään. Ollaan niin kaukana ettei voi tehdä viikonloppureissuja, kuten esimerkiksi jos Kaisa asuisi Euroopassa, Heini harmittelee. Hän myöntää myös tietävänsä tätä nykyä vähemmän Kaisan elämästä kuin aikaisemmin, ja päinvastoin. - Totta kai ystävyys on muuttanut hieman muotoaan kun ei näe toista eikä pysty juttelemaan usein. Mutta ei se ole mihinkään kadonnut. Aivan yhtä rakas henkilö edelleen välimatkasta huolimatta, Heini vakuuttaa. Turussa asuva Timo Ollila, 31, tunnustaa myös pudonneensa jonkin verran kärryiltä viitisen vuotta sitten Ranskaan muuttaneen kaverinsa Petteri Parviaisen, 32, nykyelämästä. Toisaalta Timon mielestä jatkuva yhteydenpito ei ole niin välttämätöntäkään.
Ystävyys muuttaa muotoaan, mutta säilyy
"Pikkuhiljaa meille kuitenkin kehittyi sellainen tunne, ettei meidän tarvitse olla joka päivä tekemisissä, eikä se heikennä ystävyyttämme."
Vaikka virtuaalinen yhteydenpito onkin nykyään helppoa, se ei tarkoita sitä että ystävyys säilyisi täysin samanlaisena toisen muuttaessa muille maille. Sen on huomannut esimerkiksi turkulainen Heini Haapajärvi, 23. Heini ja hänen läheinen ystävänsä Kaisa Kärkkäinen, 23, tutustuivat jo ala-asteella ja olivat siitä lähtien tekemisissä päivittäin. Samasta lukiosta valmistuneet tytöt ehtivät myös asua yhdessä Australiassa puoli vuotta ennen kuin Kaisa päätti jäädä maailmalle vuonna 2006. - Käytännössä oltiin koko ajan yhdessä, kaikki on tehty ja koettu yhdessä, Heini kertaa heidän ystävyytensä kulkua. Nyt kaverukset eivät ole kuitenkaan tavanneet yli vuoteen, sillä Kaisa asuu tällä hetkellä Uudessa-Seelannissa päädyttyään sinne Australian ja Espanjan kautta.
"Totta kai ystävyys on muuttanut hieman muotoaan kun ei näe toista eikä pysty juttelemaan usein. Mutta ei se ole mihinkään kadonnut." 45
EXPATRIUM 65
IHMISSUHTEET FACEBOOK YHDISTÄÄ YSTÄVIÄ
K
oko maailman suosioon kulovalkean tavoin levinnyt Facebook on mullistanut monta asiaa. Naamakirjaa on pidetty mm. syypäänä siihen, että termi ystävyys on kokenut rankan inflaation, kun itse kukin on lisännyt kummin kaimatkin "Facebookkavereikseen". Toisaalta FB on saattanut yhteen monet lapsuudentoverit ja kadonneet naapurit. Oli niin tai näin, ulkomailla asuvaa ystävää kaipaavalle Facebook on ehdoton apu. Statuspäivityksiä lukemalla pysyy kärryillä tapahtumista ja valokuvista näkee paikallista elämänmenoa. Monille se on melkeinpä ainoa yhteydenpitoväline, kuten Marille ja Nikolle. - Taidamme olla molemmat tosi huonoja kirjoittamaan sähköposteja, mutta Facebook aina näyttää mitä toiselle kuuluu, Mari tuumaa. Niko pitää lisäksi omaa valokuvablogia, josta Mari käy silloin tällöin kurkkaamassa kuulumisia. - Nikon valokuvat ovat olleet tosi mukava juttu, koska ne näyttävät paljon tehokkaammin kuin mit-
kään monisanaisetkaan sähköpostit niitä asioita, joiden parissa Niko on elänyt, Mari iloitsee. Tiinakin kertoo seuraavansa Jonnan Intian elämää ahkerasti "Naamakirjan" välityksellä. - Sinne voi helposti itsekin kirjoittaa jotain pientä ystävälle, Tiina tuumii. Facebookin ansiosta myös Pohjanmaalla asuva Jenny Widlund, 26, ja hänen Lontoon kautta New Yorkiin muuttanut samanikäinen ystävänsä Saara Kallio ovat nykyisin tekemisissä entistä enemmän.
Jenny Widlund (vas.) ja Saara Kallio - Aika usein pidetään yhteyttä nyt kun Saarakin tuli Facebookin käyttäjäksi, Jenny kertoo. Hänen mukaansa he ovat netin ansiosta melko hyvin perillä toistensa tekemisistä, vaikka Saara onkin asunut ulkomailla jo noin kahdeksan vuotta. - Ollaan tunnettu tarhasta asti eli 6-vuotiaina tavattiin ensimmäisen kerran. Tultiin myös ystäviksi nopeasti. Saara onkin yksi vanhimpia ystäviäni ja siksi hyvin rakas, Jenny kertoo. Myös helsinkiläiset Samira Saaed, 22, ja hänen ystävänsä Elina Miettinen, 22, luottavat Naamakirjan yhdistävään voimaan. Lukiossa tutustuneet kaverukset muuttuivat kaukoystäviksi kun Elina muutti New Yorkiin pari vuotta sitten luomaan kansainvälistä balettiuraa. - Kuulumisia ollaan päivitetty Facebookissa viestein tai chattaillen aina silloin tällöin, että ollaan suurin piirtein kartalla mitä toisen elämässä tapahtuu ja miten menee. Kunnolla ollaan jauhettu asioita sitten kasvotusten, Samira kertoo.
Samira Saaed (oik.) ja Elina Miettinen
46
EXPATRIUM 65
IHMISSUHTEET TUNNISTE
- Mielestäni se johtuu siitä, että miehet eivät koe tarvetta siihen. Itse olen valitettavan laiska yhteydenpitäjä, vaikken ajattele ystävyyden heikentyneen, tai katkenneen. Samoilla linjoilla on Varpu Vahtera, 31, jonka ystävä Zara Järvinen, 26, on viettänyt viimeiset pari vuotta eri puolilla maailmaa matkustellen ja asuen. Tällä välillä Varpu itsekin on jo ehtinyt muuttaa Helsingistä Bostoniin, joten kertomista riittäisi puolin toisin. - Isoista tapahtumista toki päivitetään toista, mutta pienet arkipäivän jutut jäävät helposti jakamatta, Varpu miettii. Toisaalta hän uskoo ystävyytensä Zaran kanssa kestävän varmasti, vaikka naiset eivät näkisi seuraavaan 10 vuoteen. - Tiedämme, että toinen on olemassa elämässämme ja se riittää, Varpu toteaa käytännönläheisesti. Tiinakin odottelee luottavaisin mielin ensi kesää, jolloin Jonna tulee näillä näkymin Suomessa käymään. - Olen varma, että kun seuraavan kerran näemme, tunnemme toisemme yhtä tutuiksi kuin aina ennenkin. Suomessa vieraileminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin siellä pysyvästi asuminen, ainakaan sydänystäväänsä kaipaavan ihmisen näkökulmasta. - Toivon, ettei Amira jää ulkomaille loppuiäkseen ja olen sanonut hänelle muutamaan otteeseen, että eiköhän olisi aika tulla takaisin, kertoo Sini. Myös Mari myöntää, että nostalgisuuspuuskilta on hankala kokonaan välttyä. - Entisiä aikoja ja Nikon seuraa on kyllä vieläkin kieltämättä ikävä. Olisi kovasti mukavampaa, jos Niko asuisi tuossa kivenheiton päässä ja voisi vain soittaa ja pyytää teelle, tai korvapuusteja syömään. n
"Isoista tapahtumista toki päivitetään toista, mutta pienet arkipäivän jutut jäävät helposti jakamatta."
Usko ystävyyteen vahva
Loppujen lopuksi moni ajattelee Varpun tavoin, että tosiystävyys kestää, vaikka maantieteelliset seikat erottaisivat vuosikymmeniVarpu Vahtera (oik) ja Zara Järvinen
en ajan. Näin tekee myös Samira, joka kertoo pitävänsä Elinaa edelleen yhtenä parhaimmista ystävistään. - Uskon, että meidän ystävyys säilyy, vaikka Elina jäisikin ulkomaille loppuiäkseen. Jotkut ystävät ovat aina yhtä läheisiä ja tärkeitä, vaikkei heitä olisikaan pitkään aikaan nähnyt. Ellu on juuri sellainen, Samira toteaa. Tätä nykyä kaverukset tapaavat lähinnä kesäisin ja joulun aikaan, kun Elina käy Suomessa. Samira on käynyt myös kerran New Yorkissa Elinan luona. - Sitten, kun ollaan samassa maassa samaan aikaan, niin ilo otetaan kyllä irti. Viime kesä oli ainakin tosi kiva, kun tehtiin kaikennäköistä, Samira muistelee.
AVUKSI KAUKOYSTÄVYYTEEN
Skype = Nettipuhelin, jolla voi soittaa tietokoneen kautta ilmaiseksi muille jäsenille ja edullisesti tavallisiin puhelimiin (2 senttiä/ min). Toimii myös näköpuhelimena, mikäli tietokoneessa on sisäänrakennettu kamera. www.skype.com Facebook = Maailman suosituin sosiaalinen verkosto, jolla on yli 350 miljoonaa jäsentä. Statuspäivityksistä ja valokuvista näkee kätevästi mitä kavereille kuuluu. www.facebook.com Twitter = Jäsenet lähettävät tekstiviestin pituisia minipäivityksiä ns. seuraajilleen. Seuraamalla ystäväsi päivityksiä pysyt kätevästi hänen arkielämässään mukana. www.twitter.com MSN Messenger = "Mesen" avulla voi keskustella reaaliajassa kirjoittamalla lyhyitä viestejä kun kummatkin osapuolet ovat linjoilla samanaikaisesti. Tekstiviestit = Kulkevat ulkomaisiin kännykkänumeroihin siinä missä suomalaisiinkin muutamia ulkomaisia operaattoreita lukuun ottamatta. Hinta vaihtelee maittain.
EXPATRIUM 65
47
KOULUTUS
Baletti vei perheen Moskovaan
TEKSTI MIRVA LEMPIÄINEN KUVAT MOUHU-YOUNGIN PERHEEN KOTIALBUMI JA MIRVA LEMPIÄINEN
n Harva meistä voi sanoa tehneensä jo 3-vuotiaasta lähtien töitä menestyksensä eteen, kuten 11-vuotias Kristina Young. Syksyllä 2009 nuoren ballerinan urakehitys sai uutta potkua, kun hänet hyväksyttiin Bolshoin maineikkaaseen balettiakatemiaan kaikkien aikojen nuorimpana suomalaisena.
Youngin kansainvälinen perhe asui neljä vuotta Manhattanin Upper West Sidella ennen Kristinan ja Tuula-äidin muuttoa Moskovaan.
48
EXPATRIUM 65
KUVA: MIRVA LEMPIÄINEN
KOULUTUS
maailmankauppajärjestö WTO:n oikeusjärjestelmästä. Youngin perheen elämä on mullistunut varsin nopeasti. Virallinen hyväksymiskirje kolahti postiluukusta lokakuussa ja jo marraskuun 12. päivänä Kristina istui ensimmäisellä venäjän kielen tunnillaan. Kieltä opiskellaan 1,5 tuntia päivässä ja se pitäisi hallita vuodessa, mutta tämä ei liene ongelma ranskaa, englantia ja suomea taitavalle tytölle. Muuten opinto-ohjelma on tanssipainotteinen ja sisältää klassisen baletin lisäksi mm. repertuaaria, karakteeritanssia ja historiallista tanssia. Kristina laitettiin tavanomaisuudesta poiketen suoraan kansainvälistä vaativampaan venäläiseen ryhmään, ja vieläpä 13-vuotiaiden joukkoon. - Tietysti Kristina oli odottanut korkeatasoista opetusta, mutta siitä huolimatta oli pienoinen yllätys, että se oli niin paljon tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa kuin esim. New Yorkissa. Täydellistä suoritusta odotetaan koko ajan, Tuula kertoo. Opettajakseen tanssijanalku sai noin 60-vuotiaan Natalia Igorevnan, joka on koulun kanslian mukaan Bolshoin arvostetuin opettaja tiukkuutensa takia. Kristinan ensikommentti oli Tuulan mukaan "ihana ope!". - Tässä on korostettava, että venäläinen metodi ei tietenkään sovi kaikille. Täytyy olla henkisesti aika vahva tykätäkseen opettajasta, joka huutaa ja käyttää keppiä. Mutta Kristina ei ole koskaan tykännytkään löperöistä ja nyhveröistä opettajista, Tuula selittää. Toinen koululla odottanut yllätys olivat todella kaltevat lattiat saleissa. Ideana on se, että teatterissa myös permannolla istuvat katsojat näkevät takarivin esiintyjät. Tämä tuo omat haasteensa tasapainon pitämiseen. - Venäläisten koulukavereiden hauskin huvi onkin kuulemma ollut syksyisin katsoa uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden pyllähtelyä kaltevalla lattialla, Tuula kertoo.
Vastoinkäymisten kautta voittoon
Kristina Bolshoin balettiakatemian ovella ensimmäisenä koulupäivänä. Ovessa lukee Moscow State Academy of Choreography.
Vaikka elämä hymyilee tällä hetkellä hyväntuuliselle tanssijatytölle, vuosi sitten tilanne oli Tuulan mukaan aivan toinen. - Kristina oli jo vähällä keskeyttää koko baletin viime syksynä. Jotenkin alkuinnostus oli mennyt alaspäin ja alaspäin New Yorkissa. Me emme oikein tienneet, että missä on vika. - Jostain syystä kaikki ilo meni siitä tanssista, se ei vaan tuntunut oikealta, Kristina lisää. Hän oli tanssinut balettia Isossa Omenassa ranskalaisen metodin mukaan, vaikka ei pitänytkään sen "robottimaisuudesta". Lisästressiä aiheutti myös se, että keväällä 2008 hän ei enää pystynyt harjoittelemaan täysillä jalasta löytyneen rakennevian takia. - Opettaja alkoi jankuttamaan, että susta ei koskaan tuu tanssijaa ton jalan takia. Sä et koskaan pääse mihinkään hyvään kouluun. Sä meet vaan alas, Kristina muistelee. Oikea jalka leikattiin Suomessa kesäkuussa 2008, ja tyttö joutui kuukaudeksi pyörätuoliin ja kävelykepeille. Leikkauksen teki Orto-Lääkäreiden lastenkirurgi Reijo Paukku, jota Tuula kiittää siitä, että Kristina pystyi jatkamaan tanssia. - New Yorkissa ei suostuttu leikkaamaan näin nuorta ollenkaan, hän selittää.
"Kristinan oikea jalka leikattiin Suomessa kesäkuussa 2008, ja tyttö joutui kuukaudeksi pyörätuoliin ja kävelykepeille."
- Silloin musta tuntui kyllä et tuleeko musta koskaan mitään, kun oli jalka isossa paketissa, Kristina muistelee nyt jo huvittuneena. New Yorkin päässä fysioterapiaa kesti 6 kuukautta, josta ensimmäiseen kolmeen balettia ei voinut ajatellakaan. Kun Kristina vihdoin palasi vanhaan kouluunsa, opettajat pitivät häntä Tuulan mukaan toivottomana raajarikkona ja kohtelivat kuin ilmaa. - Hän ei saanut mitään ohjausta koko syyslukukauden aikana entiseltä opettajaltaan, Tuula muistelee vaikeita aikoja.
50
EXPATRIUM 65
KOULUTUS
Moskovan haasteisiin Kristina valmistautui ottamalla tänä syksynä yksityistunteja American Ballet Theatren päätanssijoilta Irina Dvorovenkolta ja Maxim Beloserkovskyltä. Tuulan mukaan se, että pariskunta suostui ottamaan tytön siipiensä alle, on jo pieni ihme sinänsä. Ehkä Amerikassa kaikki on sittenkin mahdollista, hän tuumii. - Minusta on hauskaa ajatella, että tässä on se land of opportunity -aspekti, vaikka se tilaisuus ei auennutkaan täkäläisestä koulusta. Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitoksen rehtori Hannele Niiranen iloitsee entisen oppilaansa saavutuksista. Hänen mukaansa pärjääminen kansainvälisessä valintakokeessa on aina suuri onnistuminen. - Kristina oli Balettioppilaitoksessa oppilaana valitettavasti vain lyhyen aikaa, mutta kipinä oli olemassa, hän muistelee. Bolshoin ammattiin valmistavassa koulutuksessa opiskelee tällä hetkellä Niirasen tietojen mukaan kaksi suomalaista, Tuukka Piitulainen ja Pauliina Pakarinen. Kummatkin ovat Oopperan Balettioppilaitoksen kasvatteja.
MISTÄ TALOUDELLISTA APUA OPINTOIHIN ULKOMAILLA?
Suomen Kulttuurirahasto Apurahaa taiteen, tieteen ja kulttuurielämän eri aloille. Keskusrahaston hakuaika ajoittuu lokakuulle ja maakuntarahastojen hakuaika on 10.1.-10.2. Summa perustuu hakijan arvioon. www.skr.fi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Yhdistys, jonka jäseninä on 122 suomalaista tiedettä ja taidetta tukevaa säätiötä. www.saatiopalvelu.fi Suomen valtion opintotuki Koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Hakijan pitää olla vähintään 17-vuotias, kuulua Suomen sosiaaliturvaan ja opiskella lukio- tai korkeakoulutasolla. Tutkinnon suorittamiseen ulkomailla voi saada tukea, jos kotikunta on ollut Suomessa vähintään kaksi vuotta opintojen alkamista edeltävien viiden vuoden aikana ja oleskelu ulkomailla on tilapäistä. www.kela.fi ->opiskelijat
Ensimmäinen lumisade Moskovassa. Lumi on Tuulan mukaan kaupungissa harvinaista herkkua nykypäivänä.
Kaiken kaikkiaan koulussa on 95 ulkomaalaista opiskelijaa.
Kallis mutta laadukas koulutus
Mikään halpa koulu Bolshoi ei ole noin 1100 euron kuukausimaksullaan. Youngin perhe onkin viime aikoina miettinyt ankarasti mistä apurahoja voisi hakea, varsinkin kun kyseessä on näin nuori opiskelija. - Ongelma on siinä, että tavallaan on upea juttu että on nuorin, mutta juuri nuoresta iästä johtuen rahoitustiet ovat yhtäkkiä tukossa, Tuula harmittelee. Muutamia vaihtoehtoja Kristinalla kuitenkin on. Kulttuurisihteeri Jaana Leivo Suomen Kulttuurirahastosta kertoo, että
heiltä voi hakea apurahaa balettiopintoihin ulkomailla. - Ikä ei ole este apurahan hakemiselle tai saamiselle, hän vakuuttaa. Aikaisempi ulkomailla asuminen ei myöskään vaikuta Leivon mukaan apurahansaantimahdollisuuksiin, kunhan hakijalla on yhteys Suomeen. Koulutuksen hinnasta huolimatta Tuula ja Eugene päättivät, että balettiin kannattaa nyt panostaa. - Meidän mielestämme vanhempien tehtävänä on antaa mahdollisuuksia, mutta ei sanoa että tämä on sitä mitä sinun täytyy tehdä, kertoo Tuula, joka alunperin toivoi tyttärestään musiikin ammattilaista.
52
EXPATRIUM 65
KOULUTUS
Kristina ehtikin opiskella viulun- ja pianonsoittoa neljä vuotta, ensin SibeliusAkatemian musiikkipedagogian osastolla ja sen jälkeen Helsingin ja Espoon Konservatoriossa. Absoluuttisesta sävelkorvastaan ja musiikillisesta lahjakkuudestaan huolimatta Kristina valitsi baletin haasteineen. - Baletissa Kristinan on pitänyt aina tehdä työtä menestyksensä eteen, Tuula kertoo, lisäten ettei tytöllä ole myöskään luonnostaan täydellistä balettivartaloa kaarevine jalkoineen toisin kuin valtaosalla Bolshoin opiskelijoista. - Toisaalta Kristina on oppinut Bolshoissa, että kovalla työllä voi saavuttaa saman tai ehkä enemmänkin kuin syntymästään fyysisesti lahjakkaampi. Nuorella ballerinalla on selkeät tavoitteet Bolshoin uralleen ja muutenkin tulevaisuudelle. Seuraava etappi on läpäistä koulun kevätkoe ja saada jatkaa opiskelua ensi syksynä, se kun ei ole itsestään selvää näin vaativassa opinahjossa. Haluaisin valmistua sieltä kyllä, se ois hyvä. Tietenkin toivottavasti tanssis siellä
"Ongelma on siinä, että tavallaan on upea juttu että on nuorin, mutta juuri nuoresta iästä johtuen rahoitustiet ovat yhtäkkiä tukossa."
Kristinaa on kiitelty Bolshoissa mm. liikkeiden puhtaudesta ja viimeistelystä. Tästä kuuluu kiitos häntä valmentaneille American Ballet Theatren päätanssijoille Irina Dvorovenkolle ja kuvassa olevalle Maxim Beloservskylle. Kaverukset Bolshoin intensiivikurssin päättäjäisissä kesällä: Kristina, 11, Julian, 12, ja Jennifer,13. Kolmikolla ei ollut kuvanottohetkellä aavistustakaan, että he kaikki päätyisivät kohta Moskovaan opiskelemaan.
niiden teatterissa vähän aikaa, ja sitten vaikka tulis ABT:hen (American Ballet Theatre) vähän vanhempana, hän pohtii. Eniten Kristina kertoo toivovansa, että Bolshoin opettajat yrittäisivät vilpittömästi auttaa häntä kehittymään tanssijana. Hän kehottaa muita alalle haluavia lapsia ja nuoria pysymään vahvoina. - Jos se on se mistä oikeasti tykkää, mitä sydän sanoo että rakastaa, niin sitä kannattaa tehdä vaikka joku opettaja sanois että susta ei oikeesti tuu mitään ja että sun pitäis vaan lopettaa. Semmoisia ei pidä kuunnella, pitää kuunnella vaan sydäntä. n
EXPATRIUM 65
53
KULTTUURI
Kielitaito karttuu ja varpaat kastuvat
TEKSTI TAINA KASSO KUVAT KESÄLUKIOSEURA
n Ulkosuomalaisten lasten ja nuorten kielitaito ja kaverimäärä nousevat kohisten suomen kielen kursseilla.
K
esälukioseura järjestää vuosittain suomen kielen kursseja 718 -vuotiaille ulkosuomalaisille lapsille ja nuorille. Kurssit pidetään kesällä eri puolilla Suomea, ja eri ikäryhmille on omat kurssinsa. Kursseilla suomea opiskellaan tasoryhmissä, ja oppituntien lisäksi järjestetään yhdessä runsaasti muuta hauskaa kesäistä ohjelmaa. Viime elokuussa joukko 1113 -vuotiaita lapsia kerääntyi viikoksi Ähtäriin järven rannalle opiskelemaan suomea neljän opettajan johdolla. Kurssin rehtorina toimi yhteisöpedagogi Markus Kujawa. Opettajina kurssilla toimivat opettajaopiskelija Pekka Löppönen, teatteri-ilmaisun ohjaaja Heli Väätäinen, opettajaopiskelija Juho Laitinen ja suomen kielen opiskelija Taina Kasso. Monilla kurssilaisilla oli jo takana edellisten kesien suomen kielen kursseja, joten kurssin alussa jälleennäkemisten riemu oli suuri. "Onks mun kaverit jo täällä?", kyselivät yksitellen paikalle saapuvat oppilaat. Yksi lapsista innostui hurraamaan jo ensimmäisenä päivänä äänensä aivan käheäksi, mutta sehän ei menoa ja uusien kaverien löytämistä haitannut. Kurssin ensimmäinen päivä käytettiin tutustumiseen. Alkajaisiksi askarreltiin hienot nimilaput ja pinssit, ja sitten oli vuorossa niin monta hauskaa nimileikkiä, että iltanuotion koittaessa kaikki taisivat jo muistaa toisensa. Kurssin hyvä henki takasi sen, että kurssilai-
Yhteisen tekemisen lomassa oppii uutta suomesta ja Suomesta.
54
EXPATRIUM 65
KULTTUURI
set uskalsivat alusta asti käyttää vaihtelevia suomen kielen taitojaan. Yhteisen tekemisen lomassa kielivirheitä ei ehtinyt eikä tarvinnut jännittää, ja nuotiollakin letut ja makkarat paistuivat maukkaiksi kielitaidosta riippumatta.
Suomea onkien ja opiskellen
Ähtärin kurssilla oli aamupäivisin kaksi tuntia suomen kielen opiskelua neljässä tasoryhmässä, joihin oppilaat jaettiin kielitaitokyselyjen ja haastattelujen perusteella. Suomen kielen tunneilla muun muassa harjoiteltiin perussanastoa, pelattiin muistipeliä, luettiin sanomalehtitekstejä, kirjoitettiin satuja ja tehtiin ohjelmaa kurssin leiriradiota varten. Kurssin opetuskieli oli koko ajan suomi, mutta tärkeimmät turvallisuusasiat toki tulkattiin myös muille kielille. Lounaan jälkeen kurssilaisille oli luvassa erilaisia tehtäväpajoja, kuten leiripaitojen
Kurssilla saa uusia ystäviä eri puolilta maailmaa. merkeissä. Järjestettiinpä kilpailu myös siitä, ketkä siivoavat parhaiten huoneensa: voittajajoukkue keräsi komeat yli 200 000 siisteyspistettä. Perinneleikeistä suurimman suosion saavutti purkkis, josta oppilaat totesivat, että "tää on kyllä ehdottomasti paras leikki". Viikon aikana tavattiin vanhoja tuttuja ja saatiin monta uutta kaveria. Viimeisenä päivänä kurssilaiset vaihtoivat yhteystietoja ahkerasti ja suunnittelivat jo seuraavan kesän kurssille tulemista. Viimeinen ilta taisikin olla se vaikein ilta, kun monilla oli haikea olo leirin loppumisen takia. Kursseilla kielen opiskelu suunnitellaan lasten ja nuorten iän ja kielitaidon mukaan. Pienimpien lasten kursseilla suomea opiskellaan leikin ja laulun avulla, ja vanhimpien oppilaiden intensiivikurssilla opiskelu on koulumaisempaa ja oppituntejakin on enemmän. Intensiivikurssin oppilailla kajastaa jo mielessä oman alan ja ammatin valinta. Suomen kielen taito tuo mahdollisuuden tulla töihin tai opiskelemaan Suomeen! n Kirjoittaja opetti suomea Kesälukioseuran järjestämällä ulkosuomalaislasten kurssilla Ähtärissä kesällä 2009. Ensi kesän kursseille ilmoittautuminen päättyy 20.3.2010. Kurssiesitettä voi tilata verkkosivuilta www.kesalukioseura.fi, sähköpostitse toimisto@kesalukioseura.fi tai soittamalla +358 9 6860 770.
"Kesälukioseuran suomen kielen kurssit mahdollistavat kokonaisvaltaisen oppimisen: oppitunnilla voidaan vaikka kerrata verbien taivutusta, ja iltapäivällä saadaan käytännön kieliharjoitusta onkivapaa taivuttamalla."
Rikas ja erilainen kieli
painamista, ongintaa, pesäpalloa, soutua, sarjakuvaa ja savitöitä. Vähitellen kielitaito karttui luontevasti yhdessä olemisen ja yhteisen tekemisen myötä. Viikon pituisen kurssin aikana lapset imivät uusia sanoja kuin sienet, ja hyvin pian kaikki ummikotkin ymmärsivät ainakin, mitä "aamupala" ja "välipala" tarkoittavat. Koko kurssiviikko oli aurinkoinen. Vesi Ähtärinjärvessä oli lämmintä, joten kenenkään ei taatusti tarvinnut arkailla jalkojen kastamista. Uimista, soutua ja saunomista olikin ohjelmassa melkein joka päivä. Rannalla päästiin myös pelaamaan lentopalloa ja heittämään opettajia vesi-ilmapalloilla. Touhuamisen ohella osa kurssilaisista osoittautui myös innokkaiksi lukijoiksi. - Haluaisin lukea maailman kaikki kirjat, Sveitsissä asuva Joonas Vättö kiteytti kahlaten läpi paksuinta Harry Potter -kirjaa. Kurssilla järjestettiin olympialaiset ja pöytätennisturnaus ja kisattiin lipunryöstön
Ulkomailla asuville suomalaisille lapsille ja nuorille suomen kielen säilyttäminen ja kehittäminen on haaste. Se haaste kannattaa ottaa vastaan, sillä suomi on varsin rikas, monipuolinen ja ehkä myös vähän erilainen kieli. Ulkomailla suomea voi ylläpitää monin tavoin, kuten vaikkapa vetreyttämällä kielitaitoa Suomi-koulussa, katsomalla suomenkielisiä elokuvia, lukemalla sarjakuvia tai soittelemalla Suomessa asuville sukulaisille. Olennaista olisi löytää omalle lapselle sopivia kielen harjoittelun muotoja. Kielen oppimista voisi kuvata luiksi ja lihaksiksi. Kielen luut ovat ne keskeiset säännöt ja rakenteet sekä perussanasto, jotka opitaan usein luokkahuoneessa. Luiden lisäksi tarvitaan lihaksia eli kielen käyttämistä ja opittujen sanojen ja rakenteiden vahvistamista ja liikkeelle laittamista aidoissa puhetilanteissa. Kesälukioseuran suomen kielen kurssit mahdollistavat hyvin tällaisen kokonaisvaltaisen oppimisen: oppitunnilla voidaan vaikka kerrata verbien taivutusta, ja iltapäivällä saadaan käytännön kieliharjoitusta onkivapaa taivuttamalla.
KESÄN 2010 KURSSIT ULKOSUOMALAISILLE
Suomen kielen ja kulttuurin kurssit 710 -vuotiaat: 9.14.8., Kuortti 1012 -vuotiaat: 8.14.7., Ähtäri 1214 -vuotiaat: 15.21.7., Ylöjärvi 1416 -vuotiaat: 9.15.8., Kuusamo Suomen kielen intensiivikurssi 1518 -vuotiaat: 20.29.7., Hamina Itämerikesälukio 1518 -vuotiaat: 13.19.6., Seili International Art Summer Yli 15 -vuotiaat: 26.7.4.8., Hailuoto
EXPATRIUM 65
55
KULTTUURI
LASITAIDE
Nuoret suomalaissuunnittelijat esittäytyvät suomalaisen lasiteollisuuden kanssa Japanissa. Glass Design Update projektiin osallistui 13 suunnittelijaa, joukossa muotoilijoita sekä Taideteollisen korkeakoulun maisteriopiskelijoita. Lehtori Kazushi Nakada TKK:sta on toiminut projektin ohjaajana. Ideana on ollut suunnitella ja valmistaa lasiesineitä, joissa on sekä suomalaista lasiperinnettä että Heidi Puumalainen: Jewelsofglass-juomalasit
KUVA: CHIKAKO HARADA
KIRJA
tätä päivää. Töiden joukossa on niin juomalaseja, tarjoiluastioita kuin valaisimiakin. Valmistuksessa on ollut apuna suomalaisia alan ammattilaisia. Glass Design Update -näyttely oli esillä Tokiossa alkutalvesta 2009 ja nähdään kesällä 2010 Tokiossa Musashinon yliopistossa sekä Nagoyanassa International Design Centressä. Syksyllä 2010 näyttely on Helsingissä. Katriina Nuutinen: Bonbon-valaisin
KUVA: CHIKAKO HARADA
Suomi valmistautuu vuoden 2010 Shanghain maailmannäyttelyyn monella eri sektorilla. Music Export Finlandin kautta opetusministeriö, ulkoasiainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat jakaneet 62 000 euron edestä kiertuetukea yhdeksälle suomalaisartistille ja yhtyeelle Kiinan kiertueille. Yksittäiset tuet vaihtelivat 3000 ja 10000 euron välillä. Tuen edellytyksenä olivat toiminnan ammattimaisuus sekä kontaktit ja strategia Kiinassa. Music Export Finlandin hallitus teki lopullisen päätöksen tuista. Hallitus edustaa hyvin suomalaista musiikkiteollisuutta sen tuottajista tekijöihin ja julkaisijoista kustantajiin.
KUVA: KERTTU MALINEN
MAAILMANNÄYTTELY
Espanjassa seitsemän vuotta asuneelta Mia Konulta on ilmestynyt kirja nimeltään Palvelukseen halutaan yksi raitis imettäjä. Opus kokoaa yhteen hauskoja pätkiä 1800-luvun suomenkielisistä sanomalehdistä. Samaisia pätkiä ulkomaihin liittyviä on saatu lukea Expatriumista (s. 82) jo kolmisen vuotta. Kirjan nimi on napattu yhdestä lukuisista ilmoituksista, joita kirjan sivuille on ripoteltu. Espanjan Sanomien toimittajana työskentelevän Konun kirja piirtää kuvaa suomalaisista ja heidän suhtautumisestaan muuhun maailmaan toistasataa vuotta sitten. - Entisaikojen kieli on valtavan värikästä ja jutut uutisia myöten on kirjoitettu täysin subjektiivisesti. Niinpä tulee selvästi esille, että suomalaiset olivat tuolloin melkoisen juroa ja ennakkoluuloista porukkaa, vanhaan kieleen hullaantunut kirjailija huomauttaa. Kirjan julkaisua juhlittiin lokakuun lopulla Costa del Solilta löytyvässä suomalaisessa kirjakaupassa hirvipaistin, perunarieskan ja muiden talonpoikaiseväiden kera. Teos on myynnissä kaikissa Suomen kirjakaupoissa ja sitä on ehditty jo kehua yhdeksi vuoden parhaimmista lahjakirjoista. - Omiin suosikkeihini kirjan uutisista kuuluu ´tositapaus Limingan pitäjästä´ Siinä kerrotaan isäntä Isak Ollikaisesta, jonka silmistä oli ´huijennut´ kaikki näkö ja mies oli ´umpi-sokia´. Kymmenen vuotta sokeana oltuaan Ollikainen riitautui ryyppyseurassa ja eräs seuralainen läsäytti häntä kämmenellä korvalle. Se toikin miehelle täydellisen näön takaisin, ja mies vaihtoi morsiamensakin kauniimpaan edellinen kun ei ollut ´helppo silmille´, Konu nauraa. Palvelukseen halutaan yksi raitis imettäjä, 2009, Nemo, 200 sivua, ovh 26 e
Vaihtoehtorokkia esittävä tuusulalaisbändi Snipe Drive ja sen kiertueista vastaava Live Nation Finland saivat 10 000 euron tuen Kiinan kiertueeseen.
58
EXPATRIUM 65
KULTTUURI CD-LEVYT
Musiikkia elokuvista ja tanssilavoilta
KOONNUT ANNA ISKALA
Tahdon!
Münchenissä vuonna 1983 syntynyt Maria Lund on sekä näyttelijä että laulaja. Marian molemmat vanhemmat, edesmennyt Tamara Lund ja romanialaissyntyinen Alexandru Ionitza ovat oopperalaulajia. Vuonna 2004 Suomeen muuttanut Maria on keskittynyt lähinnä jazz-painotteiseen musiikkiin ja musikaaleihin. Hän on saanut rooleja lukuisissa kesäteattereissa, ja kiertää klubeilla, festivaaleilla ja ravintoloissa oman orkesterin kanssa. Tahdon! albumin kappaleet ovat kuitenkin niin 50-lukuhenkisiä kuin iskelmällistä jazziakin. Tämä on Marian toinen albumi. Laulut sävellykset ovat pääasiassa levyn tuottajan Valtteri Tynkkysen ja sanoitukset Marian lisäksi Heikki Salon käsialaa. Taustalla musisoi The Aristocrats-yhtye ja Kulman komein biisissä taustakuoroon yhtyy Rumba-koira. Maria Lund: Tahdon!, Universal Music
Hengitän
Vuonna 1984 Rovaniemellä syntynyt Antti Tuisku nousi iskelmätaivaalle Idols-kilpailun ensimmäisen kauden finalistina. Tuisku ei jäänyt yhden kauden pyryksi, vaan on onnistunut lunastamaan paikkansa Suomen musiikkielämässä. Tuiskun vahvuus on myös hänen uusiutumiskykynsä. Musiikin tekemisen ohella hän on näytellyt Joulutarina-elokuvassa, Altar Boyz-musikaalissa ja antanut äänensä Shrek kolmas -animaatioelokuvaan. Parin vuoden hengähdystauon
jälkeen ilmestyi juuri Hengitän-albumi, joka on hänen kuudes levynsä. Sen kappaleiden sekä sävellyksiin että sanoituksiin hän on itse osallistunut. Levyn tuotannosta vastaa Jukka Backlund. Yhteistyössä ovat olleet mukana tämän hetken suosituimpiin lauluntekijöihin kuuluvat Chisu (Viilto) sekä Jonna Kärkkäinen ja Jussi Nikula (Juuret). Antti Tuisku: Hengitän, Warner Music Finland
Kuin elokuvissa
Ruotsissa vuonna 1965 syntynyt Jari Sillanpää on vuoden 1995 Seinäjoen Tangomarkkinoilla valittu tangokuningas ja kuninkaista menestynein. Sillanpää taipuu moneen estraaditaiteen saralla. Hän on ollut Suomen edustajana Eurovision-laulukilpailuissa, esiintynyt musikaaleissa, kiertänyt Katri Helenan kera Suomen tanssilavoja ja vetänyt lukuisia omia kiertueita. Sillanpään 14. albumi, Kuin elokuvissa (2-cd), kertoo paljon miehen muuntautumiskyvystä eri musiikkilajeihin. Albumi on äänitetty Lontoossa, Abbey Roadin studiolla. Muusikot
olivat Suomesta: LenniKalle Taipale (flyygeli), Juha Lanu (kitara), Ako Kiiski (basso) ja Risto Niinikoski (rummut). Muusta vastasi lontoolainen Esa-Pekka Salosen Philharmonia Orchestra kapellimestarinaan Timothy Redmond. Musiikki on kuin elokuvista, sellaisista kuten Katariina ja Munkkiniemen kreivi, italialainen Cinema Paradiso tai Bond-elokuva Live and let die. Ensimmäisen cd:n kappaleet ovat suomeksi ja toisen alkuperäiskielellä. Jari Sillanpää: Kuin elokuvissa, Edel Records Finland Oy
EXPATRIUM 65
59
KULTTUURI DVD
KUVA: JOLLE ONNISMAA
Miesohjaajien elokuvia
KOONNUT ANNA ISKALA HINTATIEDOT www.netanttila.net
Haarautuvan rakkauden talo
Brasiliassa pitkään asuneen Mika Kaurismäen herisyttävä komedia pariskunnasta ja avioerosta, joka piti hoitaa sivistyneesti, mutta miten kävikään. Pariskunta Tuula (Elina Knihtilä) ja Juhani (Hannu-Pekka Björkman) päättää erosta huolimatta jatkaa asumista saman katon alla. Vaikka yhteiset pelisäännöt sovitaan, alkaa talossa lapata uutta miesystävää ja uutta naisystävää. Homma karkaa käsistä, kuten arvata saattaa. Bonusmateriaali: Ohjaaja Mika Kaurismäen ja pääosanäyttelijöiden Hannu-Pekka Björkmanin ja Elina Knihtilän kommenttiraita, vaihtoehtoinen loppu, making-of kooste, musiikkivideo, traileri ja tv-spotteja. Kesto: 1h 43min Kielet: suomi Tekstitys: englanti, ruotsi, suomi heikkokuuloisille Maakoodi: 2 Jakelija: Nordisk Film Ikäraja: 13 Hinta: 15,95 e Elokuvan kotisivut: www.haarautuvanrakkaudentalo.fi
Jos elämässä on kurjaa, jollakin on vielä kurjempaa. Mika Kaurismäen Kolme viisasta miestä on matka keskiikäisten miesten sielunmaisemaan. Lapsuudenfrendit näyttelijä Rauno (Timo Torikka), valokuvaaja Erkki (Kari Heiskanen) ja poliisi Matti (Pertti Sveholm) törmäävät sattumalta Helsingissä juuri jouluaattona. Kolmikko suuntaa karaokebaariin laulamaan, mutta myös keskustelemaan ja ryyppäämään. Ohjaajan ideana on ollut antaa jokaiselle näyttelijälle taustatiedot omasta roolistaan, mutta ei toisten. Kuvauksen edetessä tarina etenee improvisoiden. Nämä Suomen eturivin näyttelijät tällaiseen pystyvät, jos ketkä. Bonusmateriaali: Ohjaaja Mika Kaurismäen ja näyttelijöiden Kari Heiskasen, Pertti Sveholmin ja Timo Torikan kommenttiraita. Kesto: 1h 39min Kielet: suomi Tekstitys: englanti, ruotsi, suomi heikkokuuloisille Maakoodi: 2 Julkaisija: FS Film Ikäraja: 11 Hinta: 14,95 e
Kolme viisasta miestä
Näyttelijät Kaarina Hazard ja Heikki Nousiainen
Postia pappi Jaakobille
Klaus Härön ohjaama Postia pappi Jaakobille liikkuu keskiaikaisen Tyrvään kirkon maisemissa. Pappilaa isännöi sokea vanha pappi (Heikki Nousiainen), jolle posteljooni kuljettaa päivittäin kirjeitä, esirukouspyyntöjä. Niiden lukijaksi joutuu papin palkkaama elinkautisesta tuomiosta armahdettu naisvanki Leila Sten (Kaarina Hazard), joka muutenkin on papin henkilökohtainen avustaja. Kaunis, eleetön ja vain hieman yli tunnin kestävä filmi on nähty jo lukuisilla kansainvälisillä areenoilla, palkintoja se on saanut Saksasta, Egyptistä ja Virosta alan festivaaleilta. Härön tuotannosta tuttuja ovat Äideistä parhain ja Näkymätön Elina. Bonusmateriaali: Ohjaaja Klaus Härön kommenttiraita, tv-spotteja, traileri. Kesto: 1h 12min Kielet: suomi Tekstitys: englanti, ruotsi, suomi heikkokuuloisille Maakoodi: 2 Jakelija: Nordisk Film Ikäraja: 7 Hinta: 15,95 e Ohjaaja Klaus Härö
Elina Knihtilä ja Hannu-Pekka Björkman
KUVA: JAMI GRANSTRÖM
Näyttelijöinä Kari Heiskanen, Timo Torikka ja Pertti Sveholm.
KUVA: FS FILM OY
60
EXPATRIUM 65
NEUVONTAPALVELU
Yhdysvalloissa olevan sijoitusasunnon verotus
Harkitsen sijoitusasunnon ostamista Yhdysvalloista. Mikä on sen verotuskäytäntö, kun asun nyt vakituisesti Suomessa? Oleellista on ennen kaikkea myyntivoitto. Jos laitan asunnon vuokralle, niin miten vuokratuloa käsitellään? Kumpi maa on kiinnostunut vuokratuloista ja minkä maan verotuksessa voin tehdä pääomatulon vähennyksiä. Mihin teen mahdollisesta vuokratulosta ilmoituksen, jos vuokra maksetaan yhdysvaltalaiseen pankkiin? USA verottaa välittäjän mukaan varmasti myyntivoitosta. Jos sitä ei maksa, ei Yhdysvaltoihin ole asiaa 10 vuoteen. Ilmeisesti Suomi verottaa erotuksen 28% saakka vai onko näin? Yhdysvalloissa myyntivoiton veroprosentti on alhaisempi, mutta välittäjä ei osannut sanoa edes tätä tarkkaan. Saanko ammattimaisena kiinteistösijoittajana Suomesta hankitun lainan kulut vähentää ulkomaan vuokratuloista ja/tai myyntivoitosta? Siis niin kuin Suomessa omistamistani sijoituskiinteistöjen tuloista ja voitoista saan vähentää. Nimim. American Dream Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on verosopimuksessa sovittu, että kiinteästä omaisuudesta ja siihen rinnastettavasta omaisuudesta (esim. asunto-osakeyhtiön osakkeet) saadusta tulosta voidaan verottaa omaisuuden sijaintivaltiossa. Sama koskee tästä omaisuudesta saatua luovutusvoittoa. Henkilö, joka asuu vakituisesti Suomessa, on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Se tarkoittaa, että Suomella on oikeus verottaa henkilön kaikkia maailmanlaajuisia tuloja, ellei jokin Suomen solmima verosopimus tätä estä. Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä verosopimuksessa ei ole rajoitettu henkilön asuinvaltion verotusoikeutta toisesta valtiosta saadun kiinteistötulon osalta. Tämä tarkoittaa kysyjän tilanteessa sitä, että sekä Yhdysvallat omaisuuden sijaintivaltiona että Suomi henkilön asuinvaltiona voivat verottaa vuokratuloa ja luovutusvoittoa. Tässä tilanteessa syntyy kaksinkertaista verotusta, jonka Suomi henkilön asuinvaltiona poistaa. Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen mukaan kiinteistötulon
ja luovutusvoiton osalta sovelletaan ns. hyvitysmenetelmää. Yhdysvaltoihin maksettu vero vähennetään samasta tulosta Suomessa maksettavasta verosta. Veroa voidaan hyvittää enintään se määrä, mitä tästä ulkomailta saadusta tulosta jää maksettavaksi Suomessa. Normaalisti on mahdollista hyvittää ulkomainen vero kokonaisuudessaan, mutta jos eri valtioiden verotettavan tulon laskutavat eroavat toisistaan tai henkilöllä on Suomessa tästä tulosta määrättävän veron määrään vaikuttavia vähennyksiä (esim. alijäämähyvitys tai kotitalousvähennys), voi osa ulkomaisesta verosta jäädä vähentämättä. Tällöin hyvittämätön vero on mahdollista vähentää tietyin edellytyksin tulevina vuosina. Lisäksi ainoastaan verosopimuksessa mainitut verot voidaan hyvittää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osavaltioille maksetut verot eivät ole verosopimuksen piirissä. Eli jos verotettava tulo lasketaan molemmissa maissa samalla tavalla eikä Suomessa ole veron määrään vaikuttavia vähennyksiä, tällöin Suomeen maksettavaksi jäävä vero on Suomen verokannan ja Yhdysvaltojen liittovaltion verokannan erotus. Veronalaisen vuokratulon ja luovutusvoiton suuruus määritetään Suomen verotuksessa tuloverolain säännösten mukaan eli samalla tavalla kuin kotimaisessakin tilanteessa. Esimerkiksi tulonhankkimislainan korot ja muut tulon-
hankkimiskulut on mahdollista vähentää vuokratulosta samoin edellytyksin kuin kotimaisen sijoitusasunnon osalta. Henkilön tulee ilmoittaa nämä ulkomailta saadut pääomatulot omalla veroilmoituksellaan Suomen verotukseen. Sillä ei ole merkitystä maksetaanko vuokra yhdysvaltalaiselle vai suomalaiselle pankkitilille. Kaksinkertaisen verotuksen poistamista eli ulkomaisen veron hyvittämistä voi vaatia myös veroilmoituksessa. Ulkomaille maksettavan veron määrä ei ole aina tiedossa veroilmoitusta jätettäessä. Vaatimuksen veron hyvittämisestä voi tehdä myöhemminkin, mutta ulkomailta saadut tulot on silti ilmoitettava veroilmoituksessa. Lisäksi sijoitusasunnon hankkivan tulee selvittää paikalliselta veroviranomaiselta mitä verotukseen liittyviä velvollisuuksia omistajalla on Yhdysvalloissa. Yhdysvalloista saatu verotuspäätös tai muu asiakirja, josta käy ilmi sinne maksetun veron määrä, tulee säilyttää ulkomaisen veron hyvittämistä koskevaa vaatimusta varten. Ritva Aalto Verosihteeri Pääkaupunkiseudun verotoimisto Kansainvälinen osasto www.vero.fi
"Yhdysvallat omaisuuden sijaintivaltiona että Suomi henkilön asuinvaltiona voivat verottaa vuokratuloa ja luovutusvoittoa."
62
EXPATRIUM 65
NEUVONTAPALVELU
Kuinka pitkään voi olla lähetettynä työntekijänä?
Olen ollut yhtäjaksoisesti ulkomailla kohta neljä vuotta. Ensin Malesiassa ja nyt Thaimaassa. Olen suomalaisen yrityksen palveluksessa eli ns. lähetetty työntekijä. Olen ymmärtänyt, että maksimiaika tässä on viisi vuotta. Mikä silloin muuttuu? Enkö voi enää olla "lähetetty työntekijä" vai mitä? Joku sanoi, että sen jälkeen en ole enää sosiaalietuuksien parissa, mutta tätä voisi jatkaa vapaaehtoisella maksulla? Eli voiko olla edelleen saman firman palveluksessa ulkomailla, myös tämän viiden vuoden jälkeen? Nimim. Sabai Lähetettyyn työntekijään, johon Kelan päätöksellä sovelletaan Suomen asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä ulkomailla oleskelun aikana, voidaan soveltaa sosiaaliturvaa maksimissaan kymmenen vuoden ajan ulkomaille lähdöstä lukien. Kerrallaan päätös voidaan antaa korkeintaan viiden vuoden ajalle. Sosiaaliturvan soveltaminen edellyttää lisäksi, että henkilöllä katsotaan olevan kiinteät siteet Suomeen. Viimeisin päätös voidaan antaa kymmenen vuoden täyttymiseen saakka. Mikäli työkomennus jatkuu tämän jälkeen, päättyy asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen kymmenen vuoden täyttymiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeus Kelan maksamiin etuuksiin päättyy. Asumisperusteista sosiaaliturvaa ei ole mahdollista jatkaa vapaaehtoisilla maksuilla. Kelan päätös ei koske työeläkevakuuttamista. Kiinteiden siteiden arviointi perustuu henkilön tilanteen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, jossa pyritään selvittämään, onko henkilöllä kiinteämmät siteet Suomeen kuin johonkin muuhun maahan. Arvioinnissa otetaan huomioon Suomessa ja toisessa maassa oleskelun ja asumisen kesto ja jatkuvuus sekä perhesiteet. Osoituksena kiinteistä siteistä voidaan pitää toistuvaa oleskelua, asuntoa, työsuhdetta, työn luonnetta, työnantajan kotipaikkaa ja työeläketurvan järjestämistä Suomessa sekä muita näihin verrattavia seikkoja. Pääsääntöisesti tarkastelussa yhden kiinteitä siteitä osoittavan seikan puuttuminen tai olemassaolo ei vielä ratkaise asiaa suuntaan eikä toiseen. Tarkastelu on nimenomaan kokonaisvaltaista. Merkittävää kuitenkin on, että lähettävällä työnantajalla tulee olla kotipaikka Suomessa ja työnantajan on maksettava työeläkevakuutusmaksut Suomeen. Lähetetyn työntekijän kohdalla merkitystä on myös sillä, onko henkilön aikomus palata Suomeen. Kaarina Sarvas KELA Ulkomaan yksikkö / FPA Utlandsenheten PL 78, 00381 Helsinki Puh: +358 (0)20 634 2650 Fax: +358 (0)20 634 2502 inter.helsinki@kela.fi www.kela.fi
"Asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen päättyy kymmenen vuoden täyttymiseen."
EXPATRIUM 65
63
NEUVONTAPALVELU
Keikkatyöt ei-verosopimusmaihin ja 6 kk:n sääntö
Minulle on tarjolla kolmen keikan sarja kahteen eri ei-verosopimusmaahan Afrikassa ja Aasiassa. Tarjotussa muodossa sopimusten yhteen laskettu aika olisi 5,5 kuukautta, mutta keikkojen välit huomioiden (2x2 viikkoa) ensimmäisen keikan alusta viimeisen keikan loppuun tulee yli 6 kk. Väli- ja lomapäivien lukumäärä ei ylitä verovapaus-ehtoa eli max 6 pv/kk eli 36 pv/6 kk. Kysymys kuuluukin: onko palkkani yo. tapauksessa verovapaa? Jos ei, niin miksi ei ja missä tapauksessa verovapaus täyttyisi, pitäisikö yrittää pidentää viimeistä keikkaa parilla viikolla? Nimim. Burum Kecil Verotuskäytännössä on katsottu, että erillisiä ulkomaantyöskentelyitä voidaan yhdistää, jolloin ulkomaantyöskentelyn kokonaiskesto lasketaan ensimmäisen työskentelyn alusta viimeisen työskentelyn loppuun. Tällöin edellytetään, että erillisten työskentelyjen välinen aika ja toteutuneet Suomessa käynnit yhdessä eivät ylitä laissa säädettyä keskimääräistä kuuden päivän määrää yhtä täyttä ulkomaan työskentelykuukautta kohden. Kun Suomi ei ole tehnyt verosopimusta kysymyksessä mainittujen valtioiden kanssa, täyttyy se edellytys, ettei verosopimus estä palkan verottamista työntekovaltiossa. Riippuen ulkomaan työskentelyn kestäessä toteutuvista Suomessa oleskeluista, voi saamanne tulo olla verovapaata ulkomaantyötuloa, edellyttäen, että palkanmaksaja ei ole Suomen valtio, suomalainen julkisyhteisö tai Finpro, ja ettei kyse ole suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa työskentely. Hannu Lahtomaa Veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Kansainvälinen osasto www.vero.fi
"Verotuskäytännössä on katsottu, että erillisiä ulkomaantyöskentelyitä voidaan yhdistää, jolloin ulkomaantyöskentelyn kokonaiskesto lasketaan ensimmäisen työskentelyn alusta viimeisen työskentelyn loppuun."
EXPATRIUM 65
64
NEUVONTAPALVELU
Ulkomailla asuvan kunnallisvero
Olemme asuneet mieheni kanssa kohta kaksi vuotta ulkomailla. Onko tosiaan näin että joudumme maksamaan kunnallisveroa Suomeen, vaikka meillä ei ole enää minkäänlaisia siteitä Suomeen, eikä osoitetta Suomessa? Tuntuu todella oudolta että joudumme maksamaan kunnallisveroa Suomeen, mutta emme kuulu edes Suomen sosiaaliturvan piiriin enää. Kaikki etuudet on kyllä viety ja silti maksamme kunnallisveroa... Nimim. Katjuska Silloin kun henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, mutta ei kuitenkaan verosopimuksen mukaan asu Suomessa, verottaa Suomi niistä tuloista, joita lain mukaan pidetään Suomesta saatuina, ellei verosopimus tätä estä. Esimerkiksi Suomen kansalainen pysyy Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, ellei verovelvollinen näytä tiettyjen olennaisten siteiden Suomeen katkenneen. Luonnollinen henkilö maksaa tässä tilanteessa Suomesta saamasta ansiotulosta kunnallisveroa vaikka asuisikin ulkomailla. Silloin kun rajoitetusti verovelvollinen saa Suomesta sellaista ansiotuloa, joka verotetaan verotusmenettelylain mukaan, maksaa verovelvollinen myös keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaista veroa, joka kuitenkin tilitetään valtiolle. Verotus ei ole suoraan sidottu siihen, missä laajuudessa yhteiskunnan tarjoamia palveluja käyttää. Verotusvallan jakautumisesta kansainvälisissä tilanteissa on sovittu valtioiden välisin verosopimuksin ja säännelty sisäisessä lainsäädännössä. Sen sijaan se, ettei asu Suomessa eikä kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, vaikuttaa siihen, ettei palkkatulon perusteella määräytyviä sairausvakuutusmaksuja peritä. Verohallinnon ohje selvittää yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden eroja luonnollisten henkilöiden kohdalla seuraavasti: - Luonnollinen henkilö (esim. palkansaaja tai eläkeläinen) on yleisesti verovelvollinen, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on Suomessa. Varsinaisella asunnolla ja kodilla tarkoitetaan omaan tai perheen käyttöön varattua omistus- taikka vuokra-asuntoa. Yleisesti verovelvollisia ovat myös kaikki ulkomailta Suomeen yli 6 kuukaudeksi tulevat. - Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille, häntä pidetään yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan (ns. kolmen vuoden sääntö). Sen jälkeen hän on yleensä rajoitetusti verovelvollinen. Rajoitettu verovelvollisuus tulee kyseeseen jo ennen kolmen vuoden kulumista, jos henkilö osoittaa, että hänellä ei verovuonna ole olennaisia siteitä Suomeen. Olennaisilla siteillä tarkoitetaan esimerkiksi Suomeen jäävää asuntoa tai Suomen sosiaaliturvaan kuulumista. Ulkomaan kansalaisesta tulee yleensä rajoitetusti verovelvollinen muuttopäivästä alkaen. Ritva Aalto Verosihteeri Pääkaupunkiseudun verotoimisto Kansainvälinen osasto www.vero.fi
"Verotus ei ole suoraan sidottu siihen, missä laajuudessa yhteiskunnan tarjoamia palveluja käyttää."
EXPATRIUM 65
65
NEUVONTAPALVELU
Sikainfluenssarokotteen saatavuus Suomessa
Olemme perheen kanssa Suomessa vuodenvaihteessa. Osa perheestä palaa töihin lomien jälkeen ja osa jää Suomeen aina helmikuun alkuun saakka. Onko ulkomailla pysyvästi asuvan kansalaisen mahdollista saada Suomen loman aikana sikainfluenssarokotus Suomesta, mikäli emme ehdi saada sitä asuinmaassamme? Missä rokotuksia annetaan ja onko se maksullinen? Puolisoni ei ole Suomen kansalainen, joten onko hänellä mahdollisuuksia saada rokotus Suomesta? Nimim. Annika Salmi Suomi on tilannut A(H1N1)v-influenssarokotetta Suomen väkiluvun, 5,3 miljoonan verran, ja toistaiseksi Suomi ei voi lähettää rokotteita ulkomailla asuville Suomen kansalaisille. Kussakin maassa asuvat suomalaisetkin kuuluvat sen maan rokotusjärjestelyjen piiriin. Kuitenkin jos on koti- tai asuinkunta Suomessa, Suomen kansalainen saa rokotteen Suomessa käydessään omasta koti- tai asuinkunnastaan. Sama koskee Suomen sosiaaliturvan piirissä olevaa Suomen kansalaista (rokotetta voi kysyä edellisestä kotikunnastaan, ellei ole enää kotikuntaa, mutta on sosiaaliturva, tästä lisätietoa voi antaa johtaja Pekka Järvinen/STM). Suomessa noudatetaan valtioneuvoston antamaa rokotusjärjestystä. Tästä lisätietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kotisivuilta: www.thl.fi. Kunnat noudattavat annettua rokotusjärjestystä ja on huomioitava, ulkomailla asuvien ja Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien henkilöidenkin kohdalla pitää noudattaa asetuksen mukaista rokotus-
"Jos ulkomailla asuva suomalainen, joka olisi oikeutettu rokotteeseen ja haluaa hakea rokotteensa Suomessa, on asiallista ensin selvittää, onko kussakin terveyskeskuksessa rokotetta, eikä olettaa saavansa sitä automaattisesti."
järjestystä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että rokotetta tulee Suomeen erissä, ja se jaetaan eri kuntiin ja kaupunkeihin väestömäärien perusteella. Jos ulkomailla asuva suomalainen, joka olisi oikeutettu rokotteeseen ja haluaa hakea rokotteensa Suomessa, on asiallista ensin selvittää, onko kussakin terveyskeskuksessa rokotetta, eikä olettaa saavansa sitä automaattisesti. Ellei ole Suomen sosiaaliturvassa eikä omaa koti- tai asuinkuntaa Suomessa, rokotetta ei saa. Suomessa tilapäisesti oleskeleva turisti ei ole myöskään oikeutettu rokotukseen. Suomen sikainfluenssatilanteesta ja STM ohjeistuksista saa lisätietoa sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilta: www.stm.fi/sikainfluenssa. Sieltä löytyvät myös kuntien ohjekirjeet. Maarit Raappana Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi
"Ellei ole Suomen sosiaaliturvassa eikä omaa koti- tai asuinkuntaa Suomessa, rokotetta ei saa. Suomessa tilapäisesti oleskeleva turisti ei ole myöskään oikeutettu rokotukseen."
66
EXPATRIUM 65
NIMITYSUUTISET
Sikainfluenssa ja ulkosuomalainen
Voiko Suomen kansalainen saada sikainfluenssarokotuksen Suomen paikallisen edustuston kautta? Sain Suomen sukulaisilta kuulla että siellä lehdissä kerrotaan, että edustustojen henkilökunta perheenjäsenineen saa asemapaikassaan rokotuksen. Voisiko tämä koskea myös ulkomailla asuvaa kansalaista? Nimim. Rokote kaikilla kansalaisille Ulkomailla pysyvästi asuvat suomalaiset kuuluvat paikallisen terveydenhuollon piiriin. Rokotuksiin liittyvissä kysymyksissä heidän tulisi kääntyä paikallisten terveysviranomaisten puoleen. Tilapäisesti ulkomailla asuvilla ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvilla kansalaisilla on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan oikeus influenssarokotteeseen kotikunnassaan Suomessa. Jokaisen tulee itse selvittää omasta kotikunnastaan rokottamisen mahdollisuudet ja aikataulut. Suomen ulkomailla olevat edustustot eivät voi saada rokotetta suomalaisten rokotuksiin ulkomailla. Suomen edustustojen Suomesta lähetetty henkilöstö säilyy Suomen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten perusteella Suomen viranomaisten vastuulla pitkistä komennuksistaan huolimatta. Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan ulkoministeriön työterveyshuollon kautta voidaan toimittaa rokotetta edustustojen työntekijöille asemapaikoille, joissa rokotusmahdollisuutta ei voida järjestää paikallisesti. Sari Aho Ulkoasiainministeriö Konsuliasioiden yksikkö
"Ulkoministeriön työterveyshuollon kautta voidaan toimittaa rokotetta edustustojen työntekijöille asemapaikoille, joissa rokotusmahdollisuutta ei voida järjestää paikallisesti."
EXPATRIUM 65
67
NIMITYSUUTISET
Vankila-asiantuntijana Irakissa
TEKSTI SATU RÄMÖ KUVA SONJA KURTÉN-VAINIO
L
ehtori, vankilanjohtaja, ihmisoikeustarkkailija, vankeinhallinnon kouluttaja. VTT Sonja Kurtén-Vartioon, 53, sopii monta määritelmää. - Olen sosiaalipoliitikko ja meidän tehtävänä on parantaa maailmaa, hän itse sanoo. Kurtén-Vartio uskoo ihmisten mahdollisuuteen kehittyä ja omaksua toisenlainen elämäntapa. - Mitä on tehtävissä niiden ihmisten hyväksi, joita ympäristö pitää toivottomina tapauksina? Suurin este on se, ettei tehdä mitään. Vastaus on koulutuksessa. Valtiotieteiden tohtori on puhunut vankien ammatillisen kouluttamisen puolesta jo pitkään. Koulutus vähentää uusintarikollisuutta. - Siitä on todisteita kaikkialta maailmasta. Ammatillinen koulutus on helppo ja halpa keino, jolla saadaan pysyviä tuloksia vankeinhoidossa. Kurtén-Vartion oma vankilaura alkoi opiskeluaikoina, kun hän teki vankivierailuja Turun Kakolaan. Oman kotikaupungin rikolliset tulivat tutuiksi kesätyössä Kokkolan sosiaalitoimessa. Muutaman mutkan kautta avautuivat Vaasan vankilan ovet. - Olin ensimmäisiä naisjohtajia Suomen vankiloissa, eikä siihen oikein oltu totuttu. Toin vankien koulutuksen ja kuntoutuksen vankilaympäristöön. Suomalaisen vankeinhoidon lisäksi KurténVartio on työskennellyt lukuisissa eri maissa vankeinhoitoon ja ihmisoikeuksiin liittyvissä tehtävissä. Tänä syksynä hänet nimitettiin EU:n Irak oikeusvaltio -koulutusoperaatioon vankila-asiantuntijaksi, joka kouluttaa Irakin korkeinta vankeinhoitojohtoa ja vankien kuntoutuksesta vastaavia henkilöitä. Työ edellytti muuttoa Brysseliin ja työmatkoja Lähi-itään. Kurtén-Vartion mies asuu perheen kodissa Mustasaaressa, mutta pystyy eläkkeellä olevana matkustamaan vaimonsa luokse Belgiaan. Suomessa asuvat myös neljä aikuista lasta perheineen. Eikä tietenkään
sovi unohtaa emäntäänsä ikävöivää Busterkollikissaa. - Buster ei ymmärrä, minne olen kadonnut, kissanomistaja tokaisee. Koulutusten valmistelutyö tehdään Brysselissä, mutta itse koulutus tapahtuu Irakissa yhteistyössä irakilaisten kanssa. Turvallisuussyistä johtuen tarkkoja tietoja koulutuspaikkakunnista tai -ajankohdista ei voi mainita. - Turvallisuuden eteen on tehty kaikki mitä voidaan, hän kertoo puhelimessa Brysselin toimistostaan. Irakin-pesti kokonaisuudessaan jatkuu ainakin kesään, mutta kouluttaja on valmis jäämään pidemmäksi aikaa, jos tarve on. Kurtén-Vartion vetämän koulutuksen tarkoituksena on taata vangeille ihmisarvoinen kohtelu. Irakin vankeinhoitojohdolle esimerkiksi opetetaan keinoja kidutuksen ehkäisemiseksi. - Kaikilla ihmisillä, myös vangeilla, on tietyt loukkaamattomat ihmisoikeudet, hän painottaa. Työn vankiloiden, ihmisoikeuksien ja kidutuksen parissa luulisi olevan henkisesti raskasta. - Pidän tätä työtä erittäin tärkeänä, siksi se ei tunnu mitenkään erityisen raskaalta. Työasioita on silti vaikea saada pois mielestä. Jos luulee nähneensä ja kuulleensa kaiken siitä, miten julmia ihmiset voivat olla toisilleen, niin pettyy. Joka kerta jotain vielä pahempaa on tulossa. Silti työssäni on paljon enemmän myönteistä kuin ikävää. Edistystä tapahtuu. Vankeinhoidon asiantuntija rentoutuu parhaiten kutomalla sukkia. - Olen ihan hulluna siihen! Tietenkin myös oma perhe, 2,5-vuotias lapsenlapsi Mea ja monet hyvät ystävät ovat minulle erittäin tärkeitä. Myös maailmalla tavatut ihmiset tuovat työlle merkitystä. Nykyinen Irakin-tehtävä alkoi Kurtén-Vartion tietämättä kesällä 1977 Itävallassa.
Sonja Kurtén-Vartio kertoo tekevänsä ihmisoikeus- ja vankeinhoitotyössä koko ajan parhaansa. - Jälkikäteen en enää mieti, olisinko voinut tehdä enemmän, koska vastaus on ei. Tein jo sen, mitä pystyin. - Tapasin lomamatkani aikana irakilaisen miehen, jonka kanssa juttelin hetken. Hän kyseli minulta, mitä haluaisin tehdä Itävallassa, jos minulla olisi rahaa. Kerroin, että haluaisin käydä Salzburgissa. Seuraavana päivänä minulle oli tuotu hotelliin kirje, joka sisälsi 1. luokan junalipun Salzburgiin, täyshoidon Grand Hotellissa ja kaupunkikiertoajelun. Kirjekuoren sisällä oli viesti: Minulla on enemmän rahaa kuin ehdin elämäni aikana käyttää, mutta ehkä tästä tulee sinulle muisto loppuelämäksi. - Viestissä hän toivoi, että ehkä voisin jonakin päivänä tehdä jotain hänen maansa hyväksi. Tämä kohtaaminen 1970-luvulta tuli minulle mieleen viime viikolla, kun olin kouluttamassa irakilaisia. Eikö ole ihmeellistä? n
ULKOMAANTEHTÄVÄT 2000-LUVULLA VTT SONJA KURTÉN-VAINIO
· EU:n EUJUST-LEX Irak oikeusvaltio -operaatio, vankila-asiantuntija, Bryssel/Irak · EU komission oikeushallinnon arvioitsija vankeinhoidon osalta mm. Balkanin maissa · Vankilaneuvonantaja Liettuassa ja Albaniassa · Kansainvälisen ihmisoikeusryhmän jäsen vierailuilla Kosovossa, Kreikassa ja Sri Lankassa · Kidutuksen vastaisen komitean (CPT) suomalaisjäsen · Lyhytaikaisena vaalitarkkailijana eri maissa
68
EXPATRIUM 65
NIMITYSUUTISET
Uusiin haasteisiin
MAAILMALLE
NIMITYSUUTISET-palstalle kootaan niin maailmalle lähtevien kuin sieltä palaavien suomalaisten nimitysuutisia. Uutisessa tulisi käydä ilmi mihin tehtäviin ja mihin maahan ja asemapaikkaan henkilö on siirtymässä tai vastikään siirtynyt ja missä tehtävissä ja missä maassa hän on toiminut aiemmin. Uutisen yhteydessä julkaistaan myös kuva. Sähköisessä muodossa olevan henkilökuvan voi lähettää jpeg-muodossa tai pakkaamattomassa tiff-muodossa, tiedostonimenä sukunimi ja etunimi. Materiaalin toimitusosoite: Expatrium / Nimitysuutiset PL 557, FI-00101 Helsinki toimitus@expatrium.fi
EXPATRIUM 65
69
NIMITYSUUTISET MAAILMALTA
ARABIEMIRAATIT DI Jukka Ala-Ojala on nimitetty Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy:öön tekniseksi johtajaksi Helsinkiin. Hän on toiminut WSP Finland Oy:ssä toimialajohtajana ja WSP Middle-East Ltd:n teknisenä johtajana Dubaissa. AUSTRALIA Teknisenä konsulttina Fujitsulla Australiassa työskennellyt Pekka Puljula on nimitetty Systeamin Tampereen-toimistoon tekniseksi konsultiksi vastuualueenaan Dynamics AX -asiakastuki ja -pienkehitystyöt. Marimekon vaatetus-tuotelinjan taiteelliseksi johtajaksi on nimitetty Virva Launo. Launo on suorittanut taiteen maisterin tutkinnon (MA) Lontoossa Central Saint Martins Collegessa sekä taiteen kandidaatin tutkinnon (BA Fashion Degree) New Yorkissa Fashion Institute of Technologyssä. Virva Launo on suunnitellut lähinnä laukkuja ja asusteita eurooppalaisille ja amerikkalaisille huippubrändeille Lontoossa ja New Yorkissa. Launo vastaa Marimekon designstrategiasta paitsi vaatteiden myös laukkujen ja asusteiden osalta.
IRLANTI Scandic Hotels Oy:öön Client Manageriksi on nimitetty Juha Kasurinen. Hänen vastuualueinaan ovat uuden Scandic Vierumäen lanseeraus ja yritysmyyntitoiminta. Hän BELGIA on aikaisemmin palvellut kansainvälisessä Metsänhoitaja Janne ohjelmistoalan yrityksessä Account ManaNäräkkä on nimitetty gerina Dublinissa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskus- KIINA liitto MTK ry:n metsä- MMM, MBA Riitta Salo on nimitetty Mlinjalle asiantuntijaksi Brainin pääanalyytikoksi kehittämään vastuualueena kan- yrityksen analyysitoimintaa ja Business sainvälinen metsäedunvalvonta. Näräkkä intelligence -osaamista. Hän on aiemmin on aikaisemmin työskennellyt Brysselissä työskennellyt UPM-Kymmenen palvelukPohjoismaisen metsänomistajaorganisaati- sessa Business Intelligence Manangerina on (NSF) asiantuntijana. Suomessa ja Kiinassa. BRITANNIA DI Oula Järvinen on nimitetty johtajaksi HRM Partnersiin vastuualueenaan uudet liiketoiminnat. Viimeksi hän on työskennellyt Nokia-konsernissa IPRtehtävissä Isossa-Britanniassa päävastuuFM, biologi Mirjami Tran Minh on nimitet- alueenaan Nokian mallisuojaus globaalisti. ty WSP Finland Oy:n vientiyksikköön Junior Ohjelmistoins., B.Eng. Sami Siekkinen on Technical Adviseriksi. nimitetty Digiumin ohjelmistoarkkitehdikTran Minhin toimipaik- si. Hän on toiminut aiemmin lontoolaiseska on projektikohde sa White Screen Design Communications -yrityksessä Senior Software Developerin Vietnamissa. tehtävissä. Taaleritehtaan Oulun toimipisteen yksityispankkiiriksi on nimitetty Juha Matilainen. Hän siirtyi tehtävään Credit Suissesta Lontoosta, jossa hän toimi Private Bankin Vice Presidenttinä vastaten Suomen varainhoidon liiketoiminnasta. Janne Häkkinen on nimitetty keräilyrahoja ja -mitaleita myyvän Rahapaja Monetan uudeksi maajohtajaksi. Hän oli vuoden ajan käynnistämässä Samlerhuset -konsernin ja Rahapaja-konsernin Kiinaan perustaman tytäryhtiön Samlerhuset Beijing Trading Companyn markkinointitoimenpiteitä. Sitä ennen Häkkinen toimi Rahapaja Monetan markkinointipäällikkönä ja johtajana. Wärtsilän tietohallintojohtajaksi (CIO) on nimitetty tekn.tri Esa Kivineva. Hän on viimeksi toiminut ensin strategisten hankkeiden johtajana ja sittemmin Wärtsilä Qiyao Diesel Company, Ltd. (Shanghain) toimitusjohtajana. RANSKA Amer Sports Winter and Outdoor -divisioonan talousjohtajana Ranskassa toiminut KTM, VTM Jari Melgin on nimitetty Containerships Groupin talousjohtajaksi Helsinkiin vastaten koko konsernin talousasioista. Melgin kuuluu myös johtoryhmään. Yhteensä Melginillä on 25 vuoden kokemus vastuullisista talousjohdon tehtävistä kansainvälisissä yrityksissä eri puolilla Eurooppaa.
VIETNAM
70
EXPATRIUM 65
NIMITYSUUTISET NIMITYSUUTISET TUNNISTE
Fordin kyydissä ympäri Eurooppaa
TEKSTI SATU RÄMÖ KUVA MARKKU AROVAARA
merikkalaiset autojätit ovat kokeneet talouskriisissä kovia. Ford on niistä ainoa, jonka ei ole tarvinnut turvautua valtion apuun finanssikriisistä selviämiseksi. Toisin ovat asiat olleet esimerkiksi General Motorsilla ja Chryslerillä. Tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä Fordin tulos kääntyi lähes miljardi dollaria voitolliseksi. Ford aloitti toiminnan sopeuttamisen aikaisemmin kuin muut Detroitin jätit,ja tämä näkyy nyt tulosluvuissa, myöntää Suomen Fordin henkilöstö- ja taloushallinnon johtaja, ekonomi Markku Arovaara, 53. Arovaaran tehtävä on tukea Suomen Fordin toimintaa henkilöstöresurssien osalta. Tämä pitää sisällään monia asioita, kuten henkilöstön kehittämistä sekä työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtimista. Taloudellinen tilanne on asettanut meille suuria haasteita, mutta olemme onnistuneet vastaamaan niihin ja vahvistamaan asemaamme markkinoilla, hän kommentoi. Ford on tullut Arovaaralle tutuksi, sillä työnantaja on säilynyt samana vuodesta 1984. Viime kesänä hän siirtyi Irlannin Fordin talousjohtajan paikalta Corkista Suomeen. Ennen Suomeen paluutaan Arovaara ehti työskennellä yhtäjaksoisesti eri maayhtiöissä yli 13 vuotta. Ford kierrättää henkilöstöään ulkomaankomennuksilla varsin paljon. Tyypillisesti komennukset kestävät kahdesta viiteen vuotta. Kyse on ensisijaisesti henkilöstön kehittämisestä, mutta ulkomaankomennukset auttavat myös osaamisen siirtämisessä yksiköstä toiseen tehostaen näin resurssien käyttöä, henkilöstö- ja taloushallinnon johtaja kertoo. Ford osti ruotsalaisen Volvon 2000-luvun vaihteessa. Muutama vuosi yritysoston jälkeen Arovaaraa pyydettiin Göteborgiin ostotoimintojen group controlleriksi. Espanjassa, Puolassa, Englannissa, Saksassa ja Irlannissa
A
kiertäneelle uran suurin kulttuurishokki löytyi yllättäen naapurimaasta. Odotin, että Ruotsi olisi hyvin samanlainen kuin Suomi. Ulkoisesti näin onkin, mutta kulttuureissa, ja erityisesti työkulttuureissa, on suuri ero. Suomalainen työkulttuuri on Arovaaran kokemuksien mukaan johtajavaltaisempi ja kovia arvoja painottava, kun Ruotsissa taas ollaan kollektiivisempia ja painotetaan pehmeitä arvoja. Länsinaapurissa diskuteerataan, välillä väsymiseen asti. Päätöksenteko vie aikansa, koska asioista on keskusteltava syvällisesti jokaisen osallisen kanssa. Ruotsalaista hidasta päätöksentekoa on joskus verrattu japanilaiseen. Mutta yksi ero Arovaaran mukaan löytyy: Ero on siinä, että kun Japanissa on lopulta saatu aikaan päätös, sitä aletaan toteuttaa systemaattisesti. Ruotsissa taas keskustelu jatkuu. Göteborgin komennuksen jälkeen Arovaara muutti Irlannin etelärannikolle Corkiin. Ford on tarjonnut uutta komennuspaikkaa edellisen häämöttäessä loppuaan. Eikä aina ole ollut pakko sanoa kyllä. Muutaman kerran olen hylännyt yhtiöltä tulleen tarjouksen. Esimerkiksi kerran olosuhteet kohdemaassa olisivat olleet sellaiset, ettei sinne olisi halunnut viedä lapsia, kolmen nyt jo aikuisen lapsen isä sanoo. Yli vuosikymmenen ulkomaita koluttuaan paluu Suomeen tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Arovaara oli ilmoittanut halukkuudestaan palata takaisin kotimaahan sopivassa tilanteessa. Kun mahdollisuus avautui, lähtö järjestyi varsin nopeasti. Irlannissa kylläkin viihdyin hyvin sekä työssä että privaatisti, joten siellä olisin voinut olla kauemminkin, hän lisää. Yli neljännesvuosisadan Fordin palveluksessa työskennellyt Arovaara luottaa kulku-
Ekonomi Markku Arovaara on tehnyt kansainvälisen uran Fordin palveluksessa. pelin valinnassa työnantajan tuotteisiin. Tällä hetkellä alla on keskikokoinen katumaasturi Ford Kuga järjestyksessään jo kolmas saman mallin edustaja. Ford Kuga on mielestäni todella mahtava auto. Se tarjoaa nelivedon, hyvän näkyvyyden ja tilat, eikä kuitenkaan rasita ympäristöä enempää kuin keskiverto henkilöauto. Arovaaran kehuissa on perää, sillä Kugan 2.0-litraisella moottorilla varustettu dieselversio kuluttaa sadalla kilometrillä keskimäärin vain kuusi litraa. n
URA FORDILLA
Ekonomi Markku Arovaara
2009 20072009 20032007 19992003 19961999 19921996 19891992 19871988 19841987 Ford Oy Ab, henkilöstö- ja taloushallinnon johtaja, Helsinki Henry Ford & Son Ltd, talousjohtaja, Cork Volvo Car Corporation, ostotoimintojen group controller, Göteborg Ford of Europe Inc, varaosien hinnoitteluosaston päällikkö, Köln Puolan Ford-myyntiyhtiö (Ford Polska Sp. z o.o.), talousjohtaja, Varsova Ford Oy Ab, talousjohtaja, Helsinki Ford Espana SA, laskentapäällikkö, Madrid Ford of Europe Inc, laskentapäällikkö, Brentwood, UK Ford Oy Ab, useita tehtäviä, Helsinki
EXPATRIUM 65
71
NIMITYSUUTISET TUNNISTE
Hissillä maailman ympäri
TEKSTI SATU RÄMÖ KUVA MATTI JYRKINEN
oneinsinöörin koulutuksen 1970-luvulla hankkinut Matti Jyrkinen, 57, on nähnyt työuransa aikana lukemattoman määrän hissejä. Työura maailman johtaviin hissi- ja liukuporrasvalmistajiin lukeutuvan KONEen palkkalistoilla alkoi vuonna 1974 Hyvinkäällä. Muutamaa vuotta myöhemmin alkoi maailman kiertäminen. Työkomennukset ovat vieneet mm. Brasiliaan, Saudi-Arabiaan, Dubaihin ja Keski-Eurooppaan. Parhaiten mieleen on jäänyt Brasilia, jonne Jyrkinen lähetettiin rakentamaan KONEelle hissitehdasta. Se oli ensimmäinen ulkomaankomennukseni. Olin alle kolmekymppinen, eikä kokemusta ulkomailta ollut vielä kertynyt. Brasilia maana ja sen ilmapiiri olivat upeita. Olin komennuksella silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa. Ehdimme työkomennuksen aikana nähdä Rion karnevaalit kolme kertaa, Jyrkinen muistelee. Viimeisin komennuspaikka oli Saudi-Arabiassa, jossa Jyrkinen johti työnantajan osittain omistamaa joint venture -yritystä. Kun komennus hiekkaniemimaalla oli ohi, päätti KONE-konkari tehdä suuren muutoksen: hän vaihtoi isosta pieneen, ryhtyi työntekijästä yrittäjäksi ja muutti takaisin Hyvinkäälle. Perheellämme on ollut koko tämän ajan koti Hyvinkäällä. Se on ollut sellainen pesä ja tukikohta maailmaa kierrettäessä, hän tarkentaa. Motivaatio vaihtaa suuresta hissiyhtiöstä suomalaiseen, kevythissejä myyvään Hissipörssi Oy:hyn kumpusi yrittämisenhalusta. Olen aina halunnut tehdä omapäisesti asioita ja olla yrittäjä. Ajattelin, että nyt on aika toteuttaa se haave. Haluan tehdä innovatiivista työtä. KONE on toki erittäin innovatiivinen yhtiö, mutta innovatiivisuus tapahtuu pääkonttorilla, ei maailmalla maayhtiöissä. Jyrkinen tunsi entuudestaan Hissipörssin omistajan, ja kesälomalla käydyissä keskusteluissa nousi esiin mahdollisuus Hissipörssiin siirtymisestä. Ei ollut haku päällä kummallakaan, se oli asioiden yhteensattumaa.
K
Riihimäkeläinen Hissipörssi Oy tuo maahan eri valmistajien kevyt- ja porrashissejä. Vaikka Hissipörssi on lilliputtifirma verrattuna KONEeseen, olemme kevythisseissä Suomen markkinajohtaja. Tässä työssä on oltava innovatiivinen joka hetki, muuten ei tule menestystä, yrityksen toimitusjohtaja ja omistaja toteaa. Kevythissit helpottavat liikuntaesteisten ja -rajoitteisten kulkemista rakennusten kerrosten välillä. Pyörätuolilla liikkuvat, iäkkäät vanhukset tai jalka kipsissä kulkevat pääsevät kevythissien avulla esteettömästi rakennuksen osasta toiseen. Hissipörssi ei valmista hissejä itse, vaan tuo maahan useiden eri valmistajien tuotteita. Kullekin käyttäjäryhmälle heidän tarpeidensa mukaan, löytyy niin opelia kuin mersuakin, Jyrkinen sanoo. Ikääntyvä ja vaurastuva väestö on Hissipörssin kaltaiselle yritykselle tärkeä kohderyhmä. Moni iäkkäämpi ihminen asuu nykyään kaksi- tai useampikerroksisessa kodissa. Portaissa kulkeminen käy jossain vaiheessa mahdottomaksi, mutta silti muuttaminen ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Pienen henkilöauton hinnalla kotiin voi asentaa kevythissin, jonka avulla kulkeminen kotona sujuu esteettä, eikä sieltä tarvitse muuttaa minnekään. Vanhenevan väestön lisäksi toinen kevythissien suuri käyttäjäryhmä ovat pyörätuolilla liikkuvat. Jyrkisellä on tavallista isommat intressit johtaa ja kehittää yritystä, joka pyrkii edesauttamaan esteetöntä liikkumista, sillä perheen vanhin tytär on CP-vammainen ja ollut syntymästään asti pyörätuolissa. Uskoisin, että minulla on pyörätuolin käyttöön ja sillä kulkemiseen liittyvää kokemusta enemmän kuin hissialalla keskimäärin. Siinäkin mielessä työpaikka ja yrittäjyys kevythissiyrityksessä vastaavat intressejäni hyvin. Jos pitäisi päästä ensimmäisestä kerroksesta neljänteen, valitseeko toimitusjohtaja itse hissin vai portaat?
KONEen palveluksessa ympäri maailmaa työskennellyt Matti Jyrkinen toteutti haaveensa yrittäjänä. Portaat ehdottomasti, hyötyliikunnan takia. Kannustan kaikkia, ketkä pystyvät kävelemään, valitsemaan rappuset. Mutta jokaisessa rakennuksessa pitäisi kuitenkin olla myös hissi heitä varten, jotka eivät pysty portaita käyttämään. n
KANSAINVÄLINEN HISSIURA
Koneinsinööri Matti Jyrkinen
2009 Hissipörssi Oy, toimitusjohtaja ja osakas
KONE: 20072009 Saudi-Arabian joint venture -yhtiön toimitusjohtaja 20032006 Tsekin ja Slovakian maayhtiöiden toimitusjohtaja 1990-luku Yhtiön palveluksessa Suomessa, mm. hissit-yksikön markkinointijohtaja, kotimaisten tytäryhtiöiden toiminnasta vastaava johtaja 19771980 Brasilia 1974 Ura yhtiön palveluksessa Hyvinkäällä alkaa
72
EXPATRIUM 65
NIMITYSUUTISET TUNNISTE
RUOTSI Asianajaja Charlotta Furuhjelm on nimitetty Asianajotoimisto Roschierin henkilöstöjohtajaksi, Head of HR and Recruitment. Hän on aiemmin toiminut lakimiehenä, Senior Associate, Roschierin Helsingin- ja Tukholman-toimistoissa. KTM Tommi Larmas on nimitetty Michelin Nordicin raskaan kaluston ja työ- sekä maatalouskoneiden renkaiden Suomen myyntijohtajaksi Espooseen. Hän on toiminut viimeksi teknis-kaupallisena kouluttajana Michelin Nordic Academyssä Tukholmassa. insinööriksi.
E.ON Kärnkraft AB:n Oskarshamnin voimalaitoksella erilaisissa automaatioalan tehtävissä toiminut Juha Haukilahti on nimitetty Fennovoiman automaation projekti-
SAKSA Alstom Transport Deutschland GmbH:n palveluksessa toiminut DI Olli Kakkinen on nimitetty Transtech Oy:öön projektipäälliköksi. Hän on toiminut aiemmin TranstechisMarimekon markkinointipäällikkö Malin sa LCC-insinöörinä ja projekti-insinöörinä. Groop on nimitetty konsernin markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän tuli SVEITSI Marimekkoon bränditoimisto Grow AB:sta OTK, MSc, LKV, varatuomari Kai Lindell on nimitetty Asianajotoimisto Lindblad & Tukholmasta. Co Oy:n Tampereen toimiston lakimieheksi. AkzoNobel-konsernissa Pulp and Paper Eu- Hänen erikoistumisalueitaan ovat yhtiöoiropen Marketing Managerina sekä samaan keus, sopimusoikeus, kauppaoikeus, työ ja konserniin kuuluvan Eka Chemicals Oy:n vahingonkorvausoikeus sekä immateriaatoimitusjohtajana toiminut DI, MBA Kalle lioikeus. Lindell on työskennellyt aiemmin Kettunen on nimitetty Telko Oy:n toimitus- mm. Sveitsissä Neufort AG:n ja Eurotrust International Ltd:n toimitusjohtajana sekä johtajaksi. Uudessa-Seelannissa CHARLES PARSONS Group:n ja XSOL Ltd:n hallintojohtajana. Lindellillä on oikeustieteen kandidaatin
tutkinnon lisäksi Master of Science in Ma- VIRO nagement USA:sta. Hän on myös laillistettu Beiersdorf Oy:n toimitusjohtajaksi on nimikiinteistönvälittäjä. tetty Liisa Gilbert. Hän on viimeksi toiminut Beiersdorf Oü:n toimitusjohtajana ja on tehTHAIMAA nyt pitkän uran myös Suomessa Beiersdorf Prewisen Thaimaan Oy:ssä. yksikössä toiminut Lilli Eloranta on nimi- Tahko-Chalet Oy:n toimitusjohtajaksi on tetty Prewise Finland nimitetty Tiina Reijonen. Hän toimi aiemOy:öön asiakkuus- min Reval hotellien maajohtajana Tallinnassa. Viimeiset viisi vuotta hän on johtanut suunnittelijaksi. Eestissä neljää hotellia ja viittä ravintolaa. VENÄJÄ Holiday Club Caribian hotellinjohtajaksi on YHDYSVALLAT nimitetty Lorentz Salo. Salo on toiminut ai- Mikko-Jussi Suonenlahti on nimitetty emmin Pietarin Sokos Hotel Palace Bridgen Veraventure Oy:n osa-aikaiseksi Senior hotellinjohtajana. Sitä ennen hän toimi vuo- Adviseriksi. Hänen vastuullaan ovat sijoisina 1999-2006 Tampereen Sokos Hotellien tuskohteiden arvon kasvattaminen ja yhtiön sijoitusprosessin kehittäminen. Suonenlahhotellinjohtajana. della on 25 vuoden kokemus nopeasti kasDanske Capital Finlandin maajohtajaksi on vavista ja kansainvälistyvistä teknologia- ja nimitetty KTM Antti Urvas. Hän on toiminut perheyrityksistä. Viimeksi on hän toiminut Sampo Pankin palveluksessa 10 vuoden 3i US:n partnerina Bostonissa. ajan, josta vuosina 2006-09 Pietarissa ZAO Danske Bankin yrityspankkitoimintojen ja MMM Kari Hämekoski on nimitetty Motreasuryn johtajana sekä johtoryhmän jä- tivan johtavaksi asiantuntijaksi päätehtävänään kansainvälisten hankkeiden senenä. kehittäminen. Hän on toiminut aiemmin Maailmanpankissa vanhempana asiantuntijana ilmastokysymysten ja Kioton hankemekanismien parissa.
EXPATRIUM 65
73
URHEILIJAPÖRSSI
Ammattina urheilu
n Palstalle kootaan suomalaisten ammattilaisurheilijoiden siirrot maailmalle ja sieltä takaisin.
BRITANNIA Sky Maantiepyöräilijä Kjell Carlström, 32, siirtyy vuoden 2010 alusta brittiläiseen Sky-talliin. Kjell on seitsemän kautta polkenut italialaistalleissa, joista viisi viimeisintä Liquigasin Pro Tour joukkueessa. Sky-sopimus on 2-vuotinen. Kjell Carlström on arvostettu apuajaja, jonka tehtävänä on etappikilpailuissa tukea joukkueen kapteenia ja koko joukkuetta tavoitteiden saavuttamisessa. Birmingham City Jalkapallomaajoukkuepelaaja Teemu Tainio, 30, on tehnyt sopimuksen Britannian valioliigan Birmingham Cityn kanssa. Kyseessä on samassa liigassa pelaavan Sunderlandin lainasopimus. Tainio on pelannut vuosien varrella Ranskan Auxerren sekä Britanniassa Tottenhamin ja Sunderlandin joukkueissa. ESPANJA CB Girona Viime keväänä Suomen Korisliigan arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu Antti Nikkilä, 31, on tehnyt sopimuksen Espanjan kakkosliiga LEB Goldissa pelaavan CB Gironan joukkueen kanssa. Maajoukkuesentteri Nikkilä oli juuri saanut allekirjoitetuksi sopimuksen Tampereen Pyrinnön kanssa, mutta soppari mahdollisti ulkomaille siirtymisen. Vielä kaksi vuotta sitten Girona pelasi maan pääsarjassa ACB:ssä, jota pidetään Euroopan kovatasoisimpiin kuuluvana kansallisena liigana Venäjän Superliigan ohessa. Nikkilällä on cv:ssä mukavasti kokemusta peleistä maailmalla: USA:n yliopistoliiga, Kreikka, Ranska, Italia kahteen otteeseen ja Tsekki. ITALIA NSB Napoli Nk. try-outilla eli koeajalla Napolissa pelannut maajoukkuelaituri Kimmo Muurinen, 28, on päässyt sopimukseen ensimmäistä kauttaan Italian koripalloilun pääsarjassa Serie A:ssa pelaavan NSB Napolin kanssa. Muurinen on arvostetun Seria A:n kuudes suomalaispelaaja kautta aikojen. Edelliset viisi kautta Kimmo Muurinen vaikutti Espoon Hongan vermeissä. Ulkomailla Muurinen on pelannut vuosina 2002-04 Yhdysvaltain yliopistosarja NCAA:n Arkansas-Little Rockin joukkueessa. RUOTSI Brynäs Ruotsin pääjääkiekkosarja Elitserienin Brynäs sai kolmannen suomalaisvahvistuksensa Petri Kokosta, 34, joka siirtyi naapurimaahan Espoon Bluesin riveistä. Puolustajalla on joukkuekavereina hyökkääjä Eero Somervuori ja puolustaja Juuso Hietanen. Kokolla on kokemusta Ruotsista vuosilta 2006-08, jolloin hän pelasi kaksi kautta Timrån joukkueessa. SLOVAKIA Paluujääkiekkoilija Zvolenin joukkueessa alkukauden pelannut jääkiekkohyökkääjä Matti Uusivirta, 24, palasi Suomen Espoon Bluesiin, joka on miehen kasvattajaseura. Edellisen kauden sentteri pelasi Tampereen Ilveksessä. TSEKKI MK Mlada Boleslav Tshekin jääkiekkoliigajoukkue MK Mlada Boleslav on tehnyt sopimuksen Teemu Virkkusen, 30, kanssa. Laitahyökkääjän kasvattiseura on Kärpät, mutta SM-liigassa hän on edustanut myös Bluesia, SaiPaa ja Tapparaa. Virkkusen joukkuekaverina Boleslavissa on myös Esa Lehikoinen, 23, joka siirtyi seuraan Rauman Lukosta. VENÄJÄ Ak Bars Kazan Jääkiekon huippumaalivahti Petri Vehanen, 32, on tehnyt 1+1-sopimuksen Venäjän KHLliigassa pelaavan Ak Bars Kazanin kanssa. Viimeksi Vehanen vahti Rauman Lukon maalia ykkösmaalivahdin ominaisuudessa. Lukko saa venäläisiltä ruotsalaisen Mikael Tellqvistin ja miljoona euroa siirtokorvausta. Ulkomaankokemusta Petrillä on eripituisista jaksoista ensin Norjasta ja sen jälkeen Italiasta, Ruotsista, Alankomaista ja Venäjältä.
IF Björklöven SM-liigajoukkue Rauman Lukko on vuokrannut sopimuspelaajansa Tomi Mustosen, 26, Allsvenskanissa pelaavan IF Björklövenin NORJA joukkueeseen. Lukon kanssa jääkiekkoilija Haugesund Rosenborg BK:n riveissä Norjan jalkapallomes- Mustosella on sopimus kevääseen 2011. Aitaruuden juuri saavuttanut Juska Savolainen, empaa ulkomaankokemusta Mustoselle ei ole 26, on tehnyt sopimuksen Norjan pääsarjaan kertynyt. Tippeligaeniin nousseen Haugesundin kanssa. Sopimus on 2-vuotinen. Savolaisen en- SAKSA simmäinen ulkomaalainen seura oli kaudella Hamburg Freezers 2002-03 alankomaalainen SC Heerenveen. Jääkiekkohyökkääjä Kimmo Kuhta, 34, on Sen jälkeen keskikenttäpelaaja on vaikuttanut pestattu Hamburg Freezers-joukkueeseen. Hän on joukkueen kolmas suomalainen, sillä tiiviisti Suomessa eri joukkueissa. siellä on paikat myös Jere Karalahdelle ja Matias Lopille. Liigauran Kiekko-Espoossa RANSKA aloittanut Kuhta on pelannut HIFK:ssa vuodesPaluukoripalloilija Ranskan kolmostasolla Fos Quest Provencen ta 1996 lähtien. Ulkomaankokemusta on kartjoukkueessa pelannut Samuel Haanpää, tunut yhdeltä kaudelta, sillä 2005-06 Kimmo 23, on tehnyt sopimuksen helsinkiläisseura pelasi Sveitsin liigan SC Bernissä. Hän viihtyy Torpan Poikien kanssa. Maajoukkuepelaaja luistimilla, sillä Kimmo Kuhdalla on rullakiekon pelasi kaudet 2006-08 Yhdysvaltain yliopis- maailmanmestaruus vuodelta 2000 ja parhaan toliiga NCAA:ssa Valparaison joukkueessa. rullakiekkoilijan titteli samalta vuodelta. Uusi sopimus mahdollistaa Haanpään siirtymisen ulkomaille, joka on kuitenkin hänen päätavoitteensa.
74
EXPATRIUM 65
URHEILIJAPÖRSSI
Ison-Britannian keihäs nousuun
TEKSTI SATU RÄMÖ KUVA ESA UTRIAINEN
son-Britannian yleisurheiluliiton uusi keihäänheiton lajivalmentaja on suomalainen Esa Utriainen, 56. Entinen huippuheittäjä ja kokenut valmentaja aloitti työnsä Loughboroughin harjoituskeskuksessa joulukuussa. Utriainen on palkattu nostamaan saarivaltion keihäänheiton tasoa. Jos Isoa-Britanniaa vertaa keihäänheitossa Suomeen, pitäisi siellä väkilukuun suhteutettuna olla noin 50 kovan tason keihäänheittäjämiestä, mutta tilannehan ei ole tämä, Utriainen sanoo. Suomessa keihäänheitto, etenkin miesten osalta, on erittäin hyvissä kantimissa. Suomalaisista miesheittäjistä on aina lähdössä arvokisoihin täysmiehitys. Esimerkiksi sellaiset nimet kuin Tero Pitkämäki, Tero Järvenpää ja Teemu Wirkkala heittävät vielä vuoteen 2016 saakka. Britannian viime vuosien paras keihäänheittäjä on ollut Pekingin olympiakisojen naisten kilpailun nelonen Goldie Sayers, joka heitti toissa kesänä Britannian ennätyksen 65,75 metriä. Utriaisen päätavoitteena ovat Lontoon kesäolympialaiset 2012. Iso-Britannia ei ole keihäänheiton huippumaa, mutta kovimmilta nimiltä valmentaja uskaltaa odottaa finaalipaikkaa. Olen nähnyt vasta tulostaulukoita, enkä ole vielä päässyt tutustumaan heittäjiin, joten tässä vaiheessa on vaikea tehdä ennusteita. Uskoisin kuitenkin, että esimerkiksi Sayersilla on hyvät mahdollisuudet päästä olympialaisissa jopa kahdeksan parhaan joukkoon. Ison-Britannian yleisurheiluliiton pääval-
I
"Totuushan on, että maailmalla ei ihan kamalasti ole keihäsvalmentajan paikkoja avoimena."
mentaja Charles Van Commenee on Utriaisen tulosta innoissaan. Päävalmentaja on brittilehtien haastatteluissa sanonut keihäänheiton olevan Suomelle sama asia kuin jalkapallo Brasilialle. Odotukset siellä päässä ovat kovat, Utriainen myöntää, mutta ottaa haasteen vastaan mielellään. Pienet paineet pitävät valppaana. Utriaista alettiin houkutella pestiin syyskuussa. Lokakuussa mies matkusti paikan päälle ja totesi olosuhteet ja työskentelyilmapiirin hyviksi. Ja totuushan on, että maailmalla ei ihan kamalasti ole keihäsvalmentajan paikkoja avoimena. Sitä paitsi on todella mielenkiintoista päästä valmentamaan maahan, joka valmistautuu seuraaviin kesäolympialaisiin. Utriaisen hallussa on yhä keihäänheiton Kalevan kisojen ennätys, jonka hän heitti Helsingin olympiastadionilla vuonna 1979 tuloksella 90,94 metriä. Vuonna 1984 hän siirtyi loukkaantumisen jälkeen valmentajauralle ja on työskennellyt sen jälkeen mm. Suomen urheiluliiton lajivalmentajana ja hankkinut kansainvälisen valmentajatutkinnon. Vuonna 2006 keihäsvalmentaja pakkasi laukut ja muutti vuodeksi Etelä-Koreaan. Etelä-Korea halusi panostaa Aasian mestaruuskisoihin, ja maajoukkueelle haluttiin nimenomaan suomalainen keihäsvalmentaja. Utriainen otti tehtävän vastaan. Itä-Aasiassa puitteet olivat hienot. Kaikkea sai, mitä pyysi. Sinne muun muassa kunnostettiin oma halli pelkästään keihäänheittoa varten. Kulttuurierot olivat kuitenkin melkoiset. Hierarkia ja urheilijoiden valtava kunnioitus valmentajaa kohtaan olivat suomalaiseen valmennuskulttuuriin tottuneelle uusi kokemus. Urheilijoita oli erittäin vaikea saada kertomaan omaa mielipidettään. Kaikki oli aina mainiosti ja täydellisesti. Valmennettavat eivät kehdanneet sanoa valmentajalleen oikein mitään. Yhdentoista kuukauden aikana onnistuin kuitenkin vähän muuttamaan valmen-
Britanniassa Esa Utriaista odottaa monipuolinen työsarka. Kärkiheittäjien valmennuksen ohjaamisen lisäksi työhön kuuluu myös valmentajakoulutusta ja tulevien keihäslahjakkuuksien kartoittamista.
nettavien suhtautumista, vaikkakin se kävi hitaasti. Utriaisen muuttaessa Isoon-Britanniaan perhe jää asumaan Nokian-kotia. Lentoyhteydet Nokialta Lontooseen ovat kuitenkin hyvät, joten kotona tulee käytyä usein. Tampereen lentokenttä on kymmenen minuutin ajomatkan päässä kotoamme. Matkustaminen Ryanairilla on helppoa ja edullistakin. Esan tytär, keihäänheittoa treenaava Sanni Utriainen, 19, tulee käymään Loughboroughissa usein. Sanni nimittäin harjoittelee isänsä valmennuksessa. Viime kesänä keihäs lensi 53,61 metriä. Se oli hyvä tulos, sillä pääsee EM-kisataulukoissa jo aika korkealle. n
URHEILULLINEN URA ESA UTRIAINEN
· Aktiiviura maajoukkueheittäjänä (19771984) · Keihäsvalmentajan ura (v. 1984 alkaen) · Kirjoitti legendaarisen Keihäänheitto-lajioppaan (1987) ja CD-romin (2005) · Lentopallovalmentaja (1990-luku) · Paluu keihäskentille valmentajaksi (2000-luvun alku) · Etelä-Korean maajoukkueen keihäsvalmentaja (2006) · Iso-Britannian yleisurheiluliiton keihäsvalmentaja (2009)
EXPATRIUM 65
75
KAUPUNKIBUDJETTI
KUVA: MINISTÈRE DU TOURISME DU QUÉBEC, ROBIN EDGAR
Vuori keskellä kaupunkia Majavajärvineen on suosittu ulkoilualue.
Kosmopoliittinen ja niin nurkkapatrioottinen Montréal
TEKSTI ANNELI LUKKA KUVAT ANNELI LUKKA JA MINISTÈRE DU TOURISME DU QUÉBEC
n Toimittaja Anneli Lukka jututti suomalaisia elämisestä Kanadan ranskankielisen Montréalin arjessa. Maria Blomqvist kuuluu tuoreimpiin ja uuteen muuttajaryhmään, nk. sydänsiirtolaisiin. Jos on Montréal vienyt Marian sydämen, niin on tapahtunut myös Makkosen perheelle. Heidän piti olla Québecissä komennuksella vain vuosi, mutta niin vain on 37 vuotta kulunut, eikä paluumuutto Suomeen ole edelleenkään ajankohtainen. Sen verran elämänmyönteinen Montréal pitää suomalaisiakin otteessaan.
76
EXPATRIUM 65
KAUPUNKIBUDJETTI SIIRTOLAISET OVAT SOPEUTUNEET HYVIN
Eeva-Liisa ja Ismo Makkonen muuttivat vuodeksi Tampereelta Québecin Sherbrooke-nimiseen kaupunkiin Ismon ollessa silloisen Lokomon palveluksessa. Vuosi oli 1972. Oleskelu venyi ja venyi, ja pariskunta lapsineen siirtyi Montréaliin, jossa he rakennuttivat talon vuonna 1989 Kirkland-nimiseen hintatasoltaan keskitasoiseen lähiöön. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat Makkoset ovat jääneet eläkkeelle pari vuotta sitten, Ismo Kanadan Metsäteknologian tutkimuslaitokselta. Pojilla Jarnolla ja Jounilla on jo omat perheet. Keskikokoinen talo maksoi rakennutettaessa noin 110 000 euroa; nyt se on noin 220 000 euron arvoinen. - Täällä ei käytetä taloista neliömääriä niin kuin Suomessa vaan montako makuuhuonetta on, kertoo Eeva-Liisa. Meillä on kolme makuuhuonetta yläkerrassa. Ei voitaisi eläkeläisten rahoilla ostaa ja pitää tällaista taloa Suomessa. Alakerrassa on keittiön lisäksi olohuone, ruokasali, aamiaisnurkka ja pieni syvennetty perhehuone. Kellariin he ovat rakentaneet suomalaisen saunan, takapihalle varjoisan pergolan, jota kiertää viiniköynnös. Autotalli kuuluu talon yhteyteen. - Harvat suomensuomalaiset maksavat kodistaan yhtä paljon kiinteistöveroa kuin me täällä, yli 3200 Kanadan dollaria (yli 2000 e) vuodessa. Maksamme myös kouluveroa 750 dollaria (470 e) vuodessa, laskee Ismo. Kouluveroa maksavat talonomistajat vuosittain riippumatta siita, onko heillä lapsia koulussa tai lapsia ylipäätään. Eeva-Liisa lähti Suomesta sairaanhoitajana, mutta työskenteli täällä Finnairin kenttävirkailijana ja Finnairin lähdettyä kaupungista hammaslääkärin apulaisena. - Koska täällä olisi pitänyt käydä sairaanhoitokurssit uudelleen, läpäistä ranskan kielen koe ja tehdä vuorotyötä, menin mieluummin Finnairille. Eeva-Liisa saa Suomesta Finnairin ajalta eläkettä, koska hän sattui olemaan Suomen kansalainen. Hammashoitoajan 16 vuodelta ei eläkettä tule ollenkaan, ainoastaan valtion peruseläkkeet. - Vain suurimmilla firmoilla on eläkekassat, mutta suurin osa kanadalaisista ei saa mitään muuta kuin valtion eläkettä, jota tulee sekä keskushallitukselta että Québecistä, Ismo selittää. - Myös terveydenhoito on nyt kalliimpaa, kun ei ole enää työpaikan vakuutusta. Omalääkärimme avasi yksityispraktiikan emmekä ole onnistuneet löytämään uutta. Hänelle on nyt maksettava 1 000 dollaria (630 e) vuodessa, mutta siellä voi käydä niin usein kuin on tarve. Voisi tietysti mennä jonottamaan klinikalle; se on ilmaista. Québecissä on muun Kanadan tavoin mahdollisuus käydä ilmaiseksi lääkärillä ja saada hoitoja. Lääkkeistä joutuu maksamaan 340 euron vakuutuksen vuodessa, jos ei ole työpaikkavakuutusta. Makkoset ovat tavallista aktiivisempia suomalaisjärjestöissä kirkko, Suomi-koulu, Sotaveteraanit, Canadian Friends of Finland, Suomi-seura ja suomalaisten kanteleryhmä! Yllättäen heille jää vielä aikaa urheiluharrastuksiin. He pyöräilevät, kävelevät, hiihtävät murtomaata, patikoivat, tanssivat salonkitansseja kaksi iltaa viikossa ja rullaluistelevat. - Tanssimisesta maksamme yhdessä paikassa 166 dollaria (n. 100 e) per pari puoli vuotta, toisessa paikassa 3 dollaria (1,60 e) kerralta. Täällä ei ole jokamiehen oikeutta kuten Suomessa, vaan ulkoiluun täytyy käyttää puistoja. Ne ovat maksullisia, sillä kansallispuistoihin parkkeeraaminen maksaa 7 dollaria (4,40 e) päivältä ja maakunnan puistoihin on oma maksu sisäänpääsystä ja parkeeraamista. Meillä on 40 dollarin (25 e) yhteiskortit, joilla pääsee yhden kauden aikana rajattomasti kolmeen puistoon. Kuulumme myös norjalaisten Viking-hiihtoklubiin, jonka jäsenmaksu pariskunnalta on 160 dollaria (100 euroa). Se oikeuttaa käyttämään heidän latujaan.
"Vain suurimmilla firmoilla on eläkekassat, mutta suurin osa kanadalaisista ei saa mitään muuta kuin valtion eläkettä, jota tulee sekä keskushallitukselta että Québecistä."
KUVA: ANNELI LUKKA
Laulaminen ja kanteleensoitto ovat Ismo Makkosen harrastuksia. Puoliso Eeva-Liisa puolestaan nauttii maalaamisesta.
78
EXPATRIUM 65
KAUPUNKIBUDJETTI SUOMALAISSIIRTOLAISET ENNEN JA NYT
1950-60 -luvuilla Montréalissa on hyvin paljon suomalaistoimintaa, näytelmiä, kuoroja, leirejä ja kirkossa käyntiä. Nyt on maanmiehiemme määrä itse asiassa suurempi kuin silloin, sillä vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan 1850 piti itseään suomalaisena. Yhteistoiminta on kuitenkin vuosien saatossa laskenut siinä määrin, että jopa kirkon myyntiä harkitaan. Uudet suomalaiset ovat usein nuoria naisia, jotka ovat avioituneet ranskankielisten quebeciläisten kanssa, tai sinkkuja tai pariskuntia, jotka muuttavat kaupunkiin muutamaksi vuodeksi esimerkiksi paikallisten tietotekniikkayhtiöiden palvelukseen. On ymmärrettävää, ettei heitä kiinnosta etsiä suomalaisia ja suomalaisuutta, vaan on tarkoituksenmukaisempaa tutustua kaupungin tarjoamiin muihin paikallisiin elämyksiin.
KUVA: MINISTÈRE DU TOURISME DU QUÉBEC, STÉPHAN POULIN
ALUEEN KIELIJAKAUTUMAT
Monta äidinkieltä Montréalissa Francophones (ranskankieliset) 48,8 % Anglophones (englanninkieliset) 16,8 % Allophones puhuvat äidinkielenään mm. italiaa, espanjaa, arabiaa, kiinaa tai kreikkaa 33,6 % Monta äidinkieltä Québecin provinssissa Francophones 82,1 % Anglophones 7,9% Allophones 9% Alkuperäiskansojen (inuitit ja irokeesikansakuntien jälkeläiset) kielet 1% Montréalissa vallitsee mannerilmasto. Kesät ovat kuumia ja niiden yöt lämpimiä. Talvet tunnetaan puolestaan kylmyydestään, eikä lumimyrskyiltä tuolloin vältytä. Québecissä on 9 dollaria eli 5,65 euroa tunti. Tarjoiluammatteja harjoittavat eivät saa edes minimipalkkaa, vaan he elävät tipeistä, juomarahoista. Ravintolalaskua ei siis vain pyöristetä vaan siihen lisätään säntillisesti lounaalla ainakin 10 % ja päivällisellä 15 %. Kampaajat ja taksit olettavat saavansa 10 %, ja esimerkiksi lehdenjakajille maksetaan jouluraha. Euro on tällä hetkellä 1,59 Kanadan dollaria, joka on huomattavasti USA:n vihreäkylkistä aneemisempi.
Kahden kulttuurin kaupunki
Ainutlaatuista Montréalissa on sen kaksi toisistaan irrallista kulttuuria, ranskankielinen ja englanninkielinen, ja liuta muita sirpalekulttuureita. Kanadahan kutsuu maata kulttuureiden mosaiikiksi mieluummin kuin kansojen sulatusuuniksi niin kuin Yhdysvallat. Ranskankielisellä osalla on esimerkiksi omat tähtijulkkiksensa, joista englanninkielisiä televisiokanavia seuraavat ja lehtiä lu-
kevat eivät ole koskaan kuulleetkaan. Isoja kirjamessujakin on kahdet, ranskankielinen Salon du Livre syksyllä ja englanninkielinen Blue Metropolis keväällä. Montréalin väestö jaetaan kielen mukaan ryhmiin francophones, anglophones ja allophones, eli ranskaa, englantia tai jotain aivan muuta äidinkielenään puhuvat. Nopeimmin kasvava ryhmä on muita kieliä puhuvat, joita on nyt runsaasti yli kolmasosa.
EXPATRIUM 65
79
KAUPUNKIBUDJETTI UUSI TULOKAS SAA IHMETELLÄ
Ennen suomalaiset muuttivat Kanadaan yksin tai perheen kanssa. Uudempi ilmiö on sydänsiirtolaiset. He ovat useimmiten naisia, jotka québeciläiset miehet ovat tavanneet maailmalla ja tuoneet mukanaan. Aikaisemmin suomalaismaahanmuuttajat identifioituivat englantia puhuvien kanssa, mutta monet uudemmista tulokkaista sukeltavat suoraan ranskankieliseen Québeciin. Viehättävän Maria Blomqvistin quebeciläinen Patrick Aubut bongasi internetin valokuvaussivustoilta. Tämä tapahtui elokuussa 2008, ja se oli menoa se, sillä Maria on nyt asunut Patrickin huushollissa toukokuusta 2009. Maistraatissakin on käyty. Odottaessaan maahanmuuttopapereiden tuloa Maria, 37, kirjoittaa ahkerasti blogia, valokuvailee kaupunkia ja remontoi uutta kotiaan. Viimeksi hän on opiskellut juuri valokuvausta Pekka Halosen Akatemiassa Tuusulassa. Puoliso on myös valokuvaaja. - Vuokrat täällä ovat huomattavasti halvemmat kuin Suomessa, missä maksoin Vantaalla pienestä yksiöstä enemmän kuin täällä kolmesta huoneesta ja keittiöstä. Yksiöni maksoi 600 euroa kuussa, Lavalissa olohuone, keittiö ja kaksi makuuhuonetta maksaa noin 400 euroa, rakennuksen kolmannessa, ylimmässä kerroksessa. Laval on oma kaupunkinsa, mutta vaikuttaa aivan Montréalin lähiöltä, metromatkan päässä. - Suomessa ei juuri koskaan kuule Kanadasta. Sukulaiseni ovat ihmeissään, että täällä on näin iso ranskankielinen alue ja voimakas kieliriita. Québec on kaksi kertaa Ranskan kokoinen. Marian ensivaikutelma ei ollut pelkästään positiivinen. - Teiden kunto täällä on kauhea, niitä on paikattu miten sattuu. Olin ihan järkyttynyt, kun ensimmäistä kertaa tultiin lentokentältä. Myös metrot ovat ahtaita ja kuumia talvitakki päällä. Helsingin metrot ovat viileitä, ja niissä kuulutetaan myös ruotsiksi, täällä ainoastaan ranskaksi. - Yritän vältellä politiikasta puhumista, koska se on arka paikka monelle quebeciläiselle. Patrick on henkeen ja vereen ranskankielinen ja patriootti. Maria on opiskellut romaanista filologiaa Helsingin yliopistossa ja matkustellut Ranskassa, mutta hänen oli aluksi vaikea ymmärtää, miten ranskaa äännetään Québecissä. - Tajusin pian miten paljon mieheni on tsempannut puhuakseen kanssani kunnon ranskaa. Jouduin ihan istumaan suu auki, kun mies jonka puhetta olen ymmärtänyt
"Suomessa ei juuri koskaan kuule Kanadasta. Sukulaiseni ovat ihmeissään, että täällä on näin iso ranskankielinen alue ja voimakas kieliriita."
Québecin provinssin lipussa on sinililjoja.
jo pian vuoden, alkoi puhua jotain täysin käsittämätöntä. Hassua huomata, että pelkkä aksentti muuttaa ihmisen olemusta ja käytöstä. Ranskalaisiin verrattuna quebeciläisyydessä on jotain hyvin rentoa ja välinpitämätöntä. Québecin kansallispäivän vietosta Maria kirjoittaa blogissaan: "En ole koskaan nähnyt kansaa, joka olisi yhtä sekaisin omasta kansallisuudestaan, omasta erinomaisuudestaan ja omasta arvostaan. Minua alkoi konsertin loppuvaiheessa jopa jo vähän tökkiä kyseinen asenne ja laulajien loputon quebeciläisyyden ylistys." Lisää Marian elämästä Québecissä: http://pienetsuuretmietteet.blogspot.com/
Valokuvaaja ja blogisti Maria Blomqvist on ottanut kuvia tästäkin taiteilijoiden kujasta vanhassa kaupungissa.
KUVA: ANNELI LUKKA
Keskikaupungin pilvenpiirtäjärypäs on tiukasti Mount Royal -vuoren ja St.Lawrence -joen välissä.
"Nuoria Montréalissa riittää, sillä se on Bostoniakin suositumpi opiskelukaupunki, jossa on kaksi englanninkielistä ja kaksi ranskankielistä yliopistoa ja lukuisia junioricollegeja." 80
EXPATRIUM 65
KUVA: ANNELI LUKKA
VIESTEJÄ MAAILMALTA
Maailman herkkuja: Pariisin valeostereita ja ravintoloiden myrkkyruokaa
TEKSTI MIA KONU
n 1800-luvun Suomessa maisteltiin ensimmäisiä appelsiineja, rusinoita ja maailmalta tuotuja viinejä, mutta kaikilla ei ollut niihin varaa. Lukutaitoiset saivat maistiaisia maailman mauista uutisista ja matkakertomuksista, joita paikallisissa sanomalehdissä julkaistiin.
RAVINTOLOISSA MYRKKYRUOKAA
Ruokien tarkastaja H. B. Waulusley Kansas Cityssä sanoo, että ihmiset, jotka syövät ostoruokia ravintoloissa, saavat 42 eri myrkkyannosta joka ateriassa. Voissa syötetään kolitervan värejä; lihassa kaikkea mahdollista saastaa keuhkotaudista alkaen; rasva on tehty sairaista sioista ja usein ihmisenkin lihasta; "Catsup" on seotettu salicyli hapolla ja värjätty kolitervan väreillä; leivässä on pelottava määrä alunaa; kahvissa on runsaasti kuparihappoa; teessä on kuparihappoa; pippurit ovat aina epäpuhtaita, niissä on pähkinänkuoria ja myrkyllistä savea; vihannekset ovat värjätyt kaikenlaisilla hiilitervaväreillä; ruusuomenat ovat värjättyjä myrkyllisillä väreillä; "uudet perunat" ovat vanhoja, jotka on liotettu alunassa ja muissa myrkkyvesissä. Puolet Yhdysvalloissa sattuvista kuolemantapauksista johtuu suorastaan myrkyllisistä ruokalajeista. Talonpojan Lehti 19.7.1906
HISPANIALAINEN SATU
Samana ildana myöhään tuli Perets kotiin, juopununa ja riitaisena, niinkuin ennengin. - Missä minun ildaiseni on? kysyi hän. Tässä! wastasi wawisten waimo, ja pani wähän silakkaa, muutamia sipulia, wähän öljyä, ja palan otra leipää pöydälle. - Missä se on, akka? huusi Perets wihaisesti kowalla äänellä, ja wiskasi silakan waimonsa päätä wasten, ja kaasi muun ruoan lattialle. - Mitä, sinä, sen wietäwä! kiroili hän niinkuin hullu, sinä syöt itse lihaa ja muita herkkuja ja uskallat panna minun sinun miehes ja herras eteen, senlaista hiton sondaa? - Mutta, minun rakas mieheni, wastasi Juanna lembeästi, en minä ole sitte murkinan syönyt niin palaista. Älä walhehtele, sinä ! Missä on pyy, ja wasikan paisti, jonga sinun weljes Gomets on lähettänyt? Hän on ne warastanut herransa kyökistä minä sen tiedän; ja missä on wiina puteli, jonga Herman on andanut? Tuo ne tänne, siinä paikassa, sinä sen korwettawa, sinä saatana, sinä!... Sanan Saattaja Wiipurista 8.11.1834
UHRAUTUMISTA VATSATIETEEN NIMISSÄ
Waikka en ollenkaan luule olewani herkkusuu, olen aina ollut halukas tarkastelemaan eri kansain keittotaitoa. Näitä watsatieteellisiä tutkimuksia warten menin muutamana päiwänä arapialaiseen rawintolaan, jossa tarjottiin kaikkia arapialaisia ruokalajia, talonpoikaisruuista alkaen aina pashan pöytää painawiin paisteihin asti. ... Arapialaiset näet eiwät syö, waan maistelewat joka ruokalajia. Wahinko waan etten osaa kertoa kaikista niistä herkuista, mitä minulle sinä päiwänä tarjottiin. Useimmat niistä jättiwät jälkeensä wastenmielisen muiston. Eläwästi on wielä mielessäni rebaben, joka tehdään hakatusta lihasta, pippurista ja neilikoista ja paistetaan pitkillä puuwartailla. Kun on tätä herkkua syönyt, ansaitsisi saada anteeksi suurimman osan syntiänsä. ... Muissa ruokalajeissa oli lammaslihaa, niin hakattua ja waiwattua että siitä oli kaikki maku mennyt; kaloja, jotka uiskenteliwat öljyssä; riisiputinkia, käärittynä kaalin lehtiin; hakkelusta, reunustettuna taikinalla; hedelmäkeitoksia, joihin oli pantu kaikenlaisia yrttejä. Näillä wiimemainituilla oli sellainen maku, että ne olisi otettawa rikoslakiin; saisi tuomita törkeimmät pahantekijät niitä syömään. Rauman lehti 19.3.1892
PERUNAPIDOT LINNOISSA JA NAVETOISSA
Ensimmäinen wati potattia, joka w. 1616 tuotiin Franskan maahan, loisti paraana herkkuna kuninkaallisella pöydällä; sata wuotta jälkeenpäin nähtiin nawetan röhkiwäin nelijalkaisten pureksiwan samankaltaista ruokalajia. Kummalliselta tuntuu meidän aikanamme että Franskan kuningas Ludwig XVI, joka suosi potatti-kaswin wiljelemistä, ikäänkuin ylpeydestä kantoi potattikukkia takkinsa läwissä ja hänen puolisonsa ei tienyt tanssiaisiin walita parempaa koristusta kun kimpun potatti-kukkia. Ilmarinen 18.8.1871
HÄMÄÄVIÄ VALEOSTEREITA
Keinotekoisia ostereita myydään Pariisissa 1 mkaan tusinalta. Ne ovat niin oikeiden näköisiä ja makuisia, ettei asiantuntijatkaan tahdo eroittaa niitä oikeista. Kemistit eivät ole saaneet selville, miten näitä valeostereita tehdään, mutta ovat lausuneet, että ne ovat vahingottomia. Päivälehti 6.2.1898
IHMISSYÖJÄN NÄKÖKULMA
Ihmissyöjä: "En todellakaan käsitä, miten tiheään asutussa Euroopassa voidaan puhua lihan puutteesta". Päivälehti 27.6.1899
82
EXPATRIUM 65
TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?
Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi
Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi. Pysy sinäkin ajantasalla.
E X PA T R IUM
www.expatrium.fi
LIITY JOUKKOON!
SUURIN ULKOSUOMALAISTEN VERKKOYHTEISÖ
Expatrium. on ylivoimaisesti suosituin ulkosuomalaisten verkkoyhteisö. Käyttäjiä on yli 25 000, 115 eri maasta. Mukaan pääset rekisteröitymällä. Osa Expatrium. :n sisällöstä on maksutonta ja osa varattu Expatrium-lehden tilaajille.
n GALLUP
Kuukausittain vaihtuvassa gallupissa kysytään mielipiteitä ja kokemuksia ulkomailla asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Aiheet vaihtelevat sairaanhoidosta kotieläimiin ja lomanviettotavoista rahaasioiden hoitamiseen. Vastanneiden kesken arvotaan kuukausittain kolme suomalaista dvd-elokuvaa.
TUNNETKO JO SUOSITUN EXPATRIUM UUTISKIRJEEN?
REKISTERÖITYMINEN
Verkkopalvelun käyttö vaatii aina rekisteröitymisen ja käyttäjälisenssin hyväksymisen. Valitset itse itsellesi käyttäjätunnuksen ja meiltä saat heti rekisteröitymislomakkeen lähetettyäsi salasanan. Tunnuksilla pääset kirjautumaan palveluun. Käyttäjätunnus ja rekisteröitymislomakkeella annettu asuinmaa näkyvät kaikille käyttäjille, kun jätät kommentin klubille.
n TIETOPANKKI
Artikkeleita muutosta, viihtymisestä, työskentelystä ja ulkomailla asumisen arjesta asiantuntijoiden ja ammattitoimittajien kirjoittamina. Juttujen hakemista helpottava sanahaku-toiminto.
n KLUBI
Expatrium-uutiskirje ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja kertoo sinulle tietämisen arvoiset uutiset nopeasti ja tehokkaasti. Voit tilata sen veloituksetta suoraan UUSIN EXPATRIUM-LEHTI n Expatrium.fi:n kautta voi tilata sähköpostiisi osoitteesta www.expatrium.fi.NeljäILMOITUSTAULU ilmaista ja helppokäytneljä kertaa vuodessa ilmestyvän töistä ilmoitustaulua: osto ja 84-sivuisen Expatrium-lehden. Timyynti, vuokraus, työpaikat laushinta on 50 euroa /12 kk tai 90 Pysy SIVUKARTTA ajantasalla. sinäkin PALAUTE ja tutkimusprojektit. Ilmoitus euroa/24 kk ja se sisältää postituskulut kaikkialle maailmaan. Expatrium Voit sivukartasta tarkistaa yhdellä Valmiilla palautelomakkeella on
seuraa ulkosuomalaisen puolesta tätä koskettavia lainsäädännön muutoksia ja kertoo uusista palveluista. Mukana on aina koko joukko mm. mielenkiintoisia henkilöhaastatteluja, kulttuurielämän uutisia ja nimitysuutisia. Vientiautohinnasto julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. silmäyksellä, mitä kaikkea Expatrium.fi pitää sisällään. helppo lähettää kysymysten lisäksi niin risuja kuin ruusujakin palvelun ylläpitäjälle tai toimitukselle. on luettavissa kuukauden ajan sen julkaisemisesta. Tartu tarjoukseen tai tee oma ilmoituksesi.
Keskustelufoorumi tiedon ja kokemusten vaihtoon ja yhteydenpitoon eri maissa asuvien suomalaisten välillä. Kysymyksen ja mielipiteet sinkoilevat klubilla ympäri vuorokauden ja kaikkina viikonpäivinä. Keskustelun asiallinen taso on saanut käyttäjiltä erityistä kiitosta. Sanahaku-toiminnon avulla voi etsiä kommentteja jo käydyistä keskusteluista. "Maailman paras neuvontapalvelu."
Lehden tilaajana saat sen maksuttomasti sähköpostiisi 10 kertaa vuodessa. Tilaa osoitteesta www.expatrium.fi
20 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje postitetaan sen tilanneen rekisteröityneen käyttäjän sähköpostiosoitteeseen. Uutiskirje kertoo ulkomailla asuvaa kansalaista koskettavista tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Tilaa itsellesi ilmaiseksi.
n UUTISKIRJE
n TAPAHTUMAT
Jokainen kävijä voi jättää tietoa oman alueensa suomalaistapahtumista olivatpa ne sitten yhdelle päivälle osuvia konsertteja, vappu-juhlia ja pikkujouluja tai pidemmälle aikavälille osuvia taidenäyttelyitä, viikonlopun yli kestäviä myyjäisiä tai säännöllisesti lukukauden ajan kokoontuvia lukupiirejä. Tarkista mitä tapahtumia omassa asuinmaassasi on tarjolla seuraavaksi.
n Kaikille rekisteröityneille avoin palvelu n Expatriumin tilaajien lisäpalvelu
E X PA T R IUM
www.expatrium.fi